Vielä pitäisi vähän aikaa jaksaa. Kesällä kaikki helpottuu. Onneksi rokotukset etenevät. Tällaisia lauseita toistetaan nyt viesteissä ja puheluissa, kun rajoitukset ja maskit ovat edelleen osa arkea.
Onneksi ihminen on luova ja kestävä ja keksii kyllä keinonsa. Kyselykierros tuttavapiirissä kertoo, että koronan kulisseissa moni asia tuo myös iloa.
Kyllä vai ei? Eteemme tulee päivittäin lukemattomia valinnan paikkoja. Osan paikoista tunnistamme ja osa menee huomaamatta ohi. Kun valinnat tekee omia arvojaan kuuntelemalla, elämästä tulee omannäköistä.
Mielen sairastamiseen eri aikoina liittyneet kulttuuriset käsitykset paljastavat, millaista ihmistä minäkin aikana on pidetty normaalina. Nykyajan terveysihanne tekee sairaudesta ikävän poikkeuksen.
Aurora Airaskorpi on löytänyt koronavuoden aikana uusia tapoja vaihtaa maisemaa ja oivaltanut, että viidenkin minuutin kävely on ihan hyvä. Liikunnan ei tarvitse olla sen kummempi suoritus.
Äidin pelko kävi toteen, kun oman pojan oireilu diagnosoitiin skitsofreniaksi. Molempien mielikuva sairaudesta on sittemmin mennyt uusiksi: Eetu opiskelee, harrastaa – ja pääsee huonoinakin aamuina sängystä ylös, kun äiti Johanna käy sinnikkäästi herättämässä.
Vaikeiden asioiden kohtaaminen ja kokemuksista oppiminen vaativat rohkeaa elämänasennetta. Kuluneen vuoden aikana ihmisten rohkeutta ja psyykkistä kestävyyttä on koeteltu erityisen paljon.
Juontaja-toimittaja Jenni Pääskysaari saa voimaa arkeensa yhdessä nauramisesta ja päivittäisestä halaamisesta niiden kanssa, joita voi nyt halata.
“Vaikeista asioista puhuminen saattaa auttaa, mutta ketään ei saa painostaa siihen. Joskus puhumisen sijaan auttaa hiljaisuus, musiikki, kirjojen lukeminen tai aika”, kolumnisti Elina Hirvonen kirjoittaa ja kertoo, mitä hän on oppinut vaikeiden asioiden kohtaamisesta.
Marja Matikainen, 45, on opetellut erottamaan, mikä on omaa ja mikä toisen tunnetta. Erityisherkkää mieltä suojaa kalvo, joka ei päästä enää kaikkea läpi.
Omannäköiset ja merkitystä tuovat selviytymiskeinot ovat tärkeitä varsinkin silloin, kun mieli horjuu. Tässä olemme kaikki samalla janalla: Tänään voi mennä ihan hyvin, mutta kukapa tietää, mitä kuuluu kuukauden kuluttua. Tai jos nyt on huono kausi, kesällä saattaakin näkyä jo enemmän valoa.
“Sanomme helposti kyllä asioille, jotka syystä tai toisesta kuulostavat hyviltä mutta vievät meitä poispäin siitä, mitä aidosti tahdomme tai mihin meidän olisi hyvä keskittyä”, kirjoittaa kolumnistimme Aurora Airaskorpi.
Ylikuormitus ja uupumus voivat uhata, jos toistuvasti sivuutamme kehomme viestit. Joskus herätyksen voi antaa älykello ja tai muu mittalaite. Usein kuitenkin riittää se, että harjoittelemme pysähtymistä ja oman itsen kuuntelua.
Kun ahdistus tai masennus vaikuttaa jokapäiväiseen elämään tai kun pitkäaikainen mielenterveyden häiriö vaikeuttaa arkea, apu voi löytyä kuntoutuskurssilta. Mielenterveyden ongelmat ovat yleisin syy hakeutua Kelan kuntoutukseen.
Tuemme Mielenterveyden Keskusliittoa
