Ihmisen ja eläimen suhde on aina ollut hyvin merkityksellinen. Usein jo pelkkä eläimen läsnäolo saa aikaan rauhoittavia vaikutuksia ihmisessä. Eläinavusteisen terapian sekä toiminnan eri muotoja käytetään monipuolisesti ihmisen henkisen hyvinvoinnin lisäämiseksi.
TANJA LUPARI, TEKSTI JA KUVAT
– Eläin on vahva työväline, joka saattaa avata ihmisessä monenlaisia solmuja. Toimintaterapia eläinten parissa motivoi asiakasta ihan eri tavalla kuin mitä kliinisessä laitosympäristössä toteutettu, koska niiden kanssa touhutessa asiakas voi sysätä sairaan tai vammautuneen ihmisen roolin hetkeksi syrjään, Ylitalon alpakkatilan emäntä Pirkko Kivikari.
Alpakka on monipuolinen terapiaeläin (pääkuvassa)
Terapia-alpakoiden asiakaskunta on laaja päiväkotilaisista kehitysvammaisryhmiin, ja yhteistyötä on tehty niin psykiatrisen osaston kuin kunnan lastensuojelunkin kanssa.
– Toiminta määräytyy aina yksilöllisesti. Se voi olla kaikkea mahdollista alpakoiden harjaamisesta niiden kanssa agilityradalla tehtäviin motorisiin harjoitteisiin tai vaikka rauhoittumisharjoituksiin ylivilkkaiden ja keskittymisvaikeuksista kärsivien lasten kanssa, Kivikari kertoo.
Alpakka on kiltti ja utelias laumaeläin, joka hakeutuu rauhallisesti kontaktiin ja kunnioittaa toisen omaa tilaa. Alpakoissa ei ole voimakasta ominaistuoksua, niiden karva tuntuu pehmeältä ja ne aiheuttavat äärimmäisen harvoin allergisia reaktioita.
Sisäsiistit ja hiljaiset alpakat tekevät paljon myös laitosvierailuja.
Terapiahevoset ovat herkkiä kannattelijoita
– Ratsastusterapia on hyvin kokonaisvaltainen kuntoutusmuto, toteaa fysioterapeutti ja koulutettu ratsastusterapeutti Helena Halinen, joka tarjoaa ratsastusterapiapalveluita kotitilallaan Turengissa.
– Hevosen vaikutus ihmisen mieleen on valtava, vaikka terapian pääpaino olisikin fyysisessä kuntoutuksessa. Paikalla oleva terapeutti mahdollistaa tilanteen ja tekee siitä turvallisen, mutta varsinaisen terapiatyön tekee hevonen.
Ratsastusterapiassa tavoitteet pyritään asettamaan konkreettisten, arjessa selviämistä tukevien asioiden kautta. Pyörätuolissa istuvalle asiakkaalle hevoset tarjoavat kokemuksen liikkeestä ja jopa vauhdin hurmasta.
– Hevosen kanssa on luontevaa rakentaa tilanteita, jotka tukevat kuntoutujan itsetuntoa.
– Hevoset ovat lisäksi todellisia läsnäolon ja vuorovaikutuksen mestareita, jotka toimivat samalla peilinä ihmisen käyttäytymiselle ja tunne-elämän säätelylle. Ne eivät aseta ihmisiä arvojärjestykseen, vaan suhtautuvat kaikkiin lähtökohtaisesti samalla tavalla.
Halisella on tällä hetkellä käytössään kaksi terapiahevosta, vuonohevonen Linde ja norjan kylmäverinen Kalle.
Eemeli auttaa lukemisessa
5-vuotias pyreneittenkoira Eemeli on hoitanut tunnollisesti kirjastokoiran virkaa Hämeenlinnan Jukolan kirjastossa jo neljättä vuotta.
– Lukukoira on kärsivällinen kuuntelija, joka ei arvostele eikä huomauta hitaudesta tai virheistä. Sille kelpaa kaikenlainen kirjallisuus sarjakuvista sanomalehtiin, naurahtaa Eemelin omistaja Marika Leivonen.
15 minuutin mittaiset lukuhetket järjestetään rauhallisessa tilassa, jossa on koiran ja lukijan lisäksi läsnä vain koiran ohjaaja, joka ei kuitenkaan puutu itse lukuhetkeen.
– Lukukoiran rodulla ei ole väliä. Tärkeintä on, että koira on ihmisrakas, rauhallinen ja sen käytökseen voidaan luottaa erilaisissa tilanteissa.
2,5-vuotiaan Nipsun ura “pelkokoirana” alkoi sattumalta.
Nipsu lievittää hammaslääkäripelkoa
Lyhytkarvainen kääpiömäyräkoira Nipsu odottaa, että asiakas asettuu hoitotuoliin ja tarvittavat työvälineet löytävät oikeille paikoilleen. Sitten se hyppää varmoin elkein syliin ja lepää siinä rauhallisesti silmät kiinni koko hoidon ajan.
– Se tunnistaa ihmisen pulssin, ja asettuu mielellään kainaloon sydämen lähelle, kertoo hammashoitaja Ulla Belov.
Nyt 2,5-vuotiaan Nipsun ura “pelkokoirana” alkoi sattumalta, kun sen omistaja, hammaslääkäri Richard Rydbeck, otti pennun mukaansa pitkien työpäivien ajaksi. Nipsun poikkeukselliset lahjat huomattiin pian sekä henkilökunnan että asiakkaiden keskuudessa.
– Nipsu on jopa koiraksi erittäin herkkä ihmisten tunnetiloille. Se aistii myös, jos asiakas ei ole koiraihmisiä. Silloin Nipsu ei tungettele, Belov sanoo.
Lue koko juttu Tunne & Mieli -lehden numerosta 4/2017.
