Katso silmiin! Suora katse nostaa vireystilaa ja voi siten auttaa keskittymään. Tutkija Terhi Helminen pohtii, että tämän tiedostamisesta voi olla hyötyä sekä töissä, koulussa että kodin arjessa.
AINO HEIKKONEN, TEKSTI JA KUVAT
Suora katse saa kohteena olevan henkilön vireystilan nousemaan. Tämä selviää Terhi Helmisen väitöskirjasta, jossa tutkittiin katsekontaktia. Elokuussa väitelleen Helmisen mukaan katseen vaikutuksesta vireystilaan on näyttöä jo aiemmin.
– Joissain tutkimuksissa katseet ovat olleet aika pitkiä, kymmenenkin sekuntia on saatettu tuijottaa silmiin.
Helmisen tutkimuksessa katseet olivat tavanomaisten arjen katseiden mittaisia. Reaktioita tutkittiin tarkkailemalla koehenkilöiden ihon sähkönjohtavuutta: kun kädet hikoavat, sähkönjohtavuus paranee. Tämä taas kertoo tahdosta riippumattoman, sympaattisen hermoston, heräämisestä ja sitä kautta vireystilan noususta.
Miten tietoa katseen voimasta voidaan hyödyntää käytännössä?
Helminen pohtii, että esimerkiksi koulussa opettajan katsekontakti voi auttaa oppilasta keskittymään – mutta muistuttaa samalla, että tämä riippuu tilanteesta. Vireystilan vaikutus suoriutumiseen on kuin sateenkaari: vireyden noususta on hyötyä vain kaaren lakipisteeseen asti. Ylivirittyneenä suoriutuminen vaikeutuu.
Silti Helminen toteaa, että katseen vaikutusta kannattaa hyödyntää missä tahansa tilanteessa: katsekontaktin hakeminen parantaa mahdollisuutta saada viestinsä läpi, oli se sitten kotona lapsille tai töissä kollegoille tai asiakkaille.
Helmisen tutkimuksen yhdessä osassa oli mukana autismikirjon lapsia. He eivät reagoineet katseeseen samalla tavalla kuin tavallisesti kehittyneet lapset tai sellaiset lapset, joilla oli kehityshäiriö mutta ei autismia. Tulos viittaa siihen, että autismikirjon lapsille katse ei ole yhtä merkityksellinen kuin muille.
Jos lapsi ei vain huomaa katsetta, voimme auttaa häntä huomaamaan katseen merkityksellisyyden.
– Pidän tärkeänä ymmärryksen lisäämistä. Jos katse on lapselle epämiellyttävää, turhaan me häntä kiusaamme. Jos kyse on siitä, että lapsi ei vain huomaa katsetta, voimme auttaa häntä huomaamaan katseen merkityksellisyyden.
Helminen työskentelee kliinisenä psykologina ja jatkaa lisäksi tutkimustyötä autismikirjon lasten parissa Tampereen yliopistossa. Kuntoutuskokeilussa katseen myönteisestä vahvistamisesta on saatu lupaavia tuloksia.
