Itsemyötätunto auttaa suhtautumaan itseensä yhtä ymmärtäväisesti kuin ystäviinsä. Yksinkertaisuudestaan huolimatta itsemyötätunnon kokeminen ei välttämättä ole helppoa. Onneksi taitoa voi kuitenkin harjoitella. Työterveyspsykologi Ronnie Grandell kertoo, miten.
HELI LEPPÄ, TEKSTI
Jotain oleellista puuttui – hiljattain valmistunut työterveyspsykologi Ronnie Grandell tunsi työkalupakkinsa olevan jatkuvasti vajaa. Yliopistossa opitut teoriat eivät tarjonneet riittäviä keinoja asiakkaiden pulmien ratkaisemiseksi, ja Grandell etsi kuumeisesti lisää tietoa.
Lopulta vastaus löytyi Englannista. Grandell löysi kaipaamansa menetelmän Paul Gilbertin kehittämästä myötätuntoisesta psykoterapiasta ja matkusti koulutukseen. Myötätuntoinen psykoterapia kiteytti useita teorioita ja tarjosi näkökulman, joka ohjaa nykyään kaikkea Grandellin työskentelyä.
Suojavalmius taustalla
Gilbertin myötätuntoisen psykoterapiateorian pohjalla on ihmisen evoluutiopsykologia, jossa pyritään tunnistamaan ja ymmärtämään niitä haasteita, joita kehityshistoriamme on tuonut mukanaan. Ihmisen aivot ovat kehittyneet miljoonien vuosien aikana. Sen vuoksi reagoimme tilanteisiin tavoilla, jotka ovat voineet olla hyödyllisiä kivikaudella, mutta jotka saattavat nyt olla pikemminkin haitallisia.
– Evoluutiokehityksen myötä ihmisellä on suojavalmiuksia, joiden tehtävänä on varmistaa jokaisen suojassa ja hengissä pysyminen. Tämän ansiosta tunnet esimerkiksi pelkoa ja hyppäät pois tieltä, jos auto tulee vauhdilla sinua päin. Suojavalmius voi myös tuntua ahdistuksena, kun huomaat hämärän ihmisjoukon kadulla ja päätät siirtyä kadun toiselle puolelle, Grandell kuvaa kirjassaan Itsemyötätunto.
Suojavalmiudet vaikuttavat ajatuksiimme, tunteisiimme ja tekoihimme. Siksi huomio kiinnittyy automaattisesti mahdollisiin uhkiin ja ongelmiin, ja samalla muu tieto tulee sivuutetuksi. Suojavalmiudelle on ominaista taipumus ajoittain ylireagoida uhkiin.
Itsemyötätuntoinen kykenee huomaamaan kärsimyksen eli asian tai tunteen, jota pyrkii välttelemään.
– Suojavalmiuden aiheuttamia tunteita kuten pelkoa, ahdistusta, surua ja häpeää ei ole mukava tuntea, ja usein niitä kutsutaankin negatiivisiksi tunteiksi, joista halutaan eroon. Tämä on kuitenkin ongelmallista, koska suojavalmiudesta ei pääse eroon, vaan pikemminkin siitä eroon pyrkiminen voimistaa suojavalmiutta, Grandell sanoo.
Keskeistä on tiedostaa, että ihmisen mieli toimii tällä tavalla. Meissä ei ole mitään vikaa, vaan koemme kielteisiä tunteita, kuten mielen rakenteen kuuluukin. Suojavalmiuden tuomien tunteiden tehtävänä niiden epämiellyttävyydestä huolimatta on olla avuksi.
Suojavalmiuden varjopuolena on sen ylikorostuminen nykyisessä elämänmenossamme, jossa kaikkea paitsi aikaa on liikaa. Työterveyshuollossa tämä näkyy usein kroonistuneena stressitilana, joka pitkittyessään johtaa työuupumukseen. Suojavalmius pitää koko kehon hälytysvalmiudessa, jolloin palautuminen häiriintyy, erilaiset mielialaoireet lisääntyvät ja fyysinen oireilu voimistuu.
Myötätuntoa voi harjoitella
Suojavalmiuden vastapainona ihmisessä toimii myötätuntovalmius, joka myös löytyy ihmisestä evoluutiokehityksen ansiosta. Kyse on ominaisuudesta, joka jää helposti suojavalmiuden varjoon ja tarvitsee harjoitusta.
– Itsemyötätunto tarkoittaa sitä, että suhtautuu yhtä ymmärtäväisesti ja lämminhenkisesti itseään kohtaan kuin suhtautuu ystäviinsä. Itsemyötätuntoinen kykenee huomaamaan kärsimyksen eli asian tai tunteen, jota pyrkii välttelemään ja hänellä on taitoja lievittää tätä kärsimystä eri keinoin, Ronnie Grandell kiteyttää.
Myötätuntovalmius aktivoituu erityisesti kahdenlaisissa tilanteissa: kun ihminen kokee olevansa turvassa ja kiireetön sekä ympäristössä, jossa ihminen kokee saavansa kanssakulkijoilta ystävällisyyttä, lämpöä tai myötätuntoa.
Myötätuntovalmius mahdollistaa huomion laajenemisen, koska keskittymiskyky ei suuntaudu mahdolliseen uhkaan, eikä mitään asioita tarvitse saavuttaa. Yksinkertaisuudestaan huolimatta itsemyötätunnon kokeminen ei käytännössä usein ole helppoa.
– Aivot eivät välttämättä ole tottuneet kokemaan lämpöä, ystävällisyyttä, tyytyväisyyttä tai myötätuntoa itseään kohtaan. Omasta henkilöhistoriasta voi löytyä ennemminkin kuormittavia tekijöitä ja ylipäätänsä kilpailuhenkinen länsimainen kulttuuri ja ilmapiiri voivat herättää suojavalmiutta, jolloin myötätuntovalmius ei toimi, Grandell sanoo.
Myötätuntovalmiuden kehittämiseen on monia keinoja. Lähtökohtana on tulla tietoiseksi kipupisteistään ja sen jälkeen löytää keinoja niiden lievittämiseksi.
Grandell kannustaa tarkastelemaan omia ajatuskulkuja ennakkoluulottomasti. Jos elämässä on liikaa asioita ja jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta, on paikallaan punnita omia kriteereitään ja vaatimustasoaan uudestaan. Kymmenen vuotta sitten toimineet rutiinit eivät välttämättä ole enää ajankohtaisia. Elämä ja ihmiset siinä ovat jatkuvassa muutoksessa.
Grandellin mukaan hänen asiakkaidensa kokemukset itsemyötätunnon kehittämisestä ovat kannustavia. He ovat kokeneet lisääntynyttä mielenrauhaa ja onnellisuutta. Itsemyötätunto on tuonut rohkeutta ja luovuutta.
– Moni ajattelee junan menneen jo. Useat tutkimustulokset kuitenkin todistavat, että myötätuntovalmius on taito, joka opittavissa harjoittelun kautta, Grandell sanoo.
Koetko itsemyötätuntoa? Tee testi täällä.
Lähteet: Paul Gilbert, Myötätuntoinen mieli: uusi näkökulma arjen haasteisiin, Ronnie Grandell: Itsemyötätunto
Juttu on alun perin julkaistu Tunne & Mieli -lehden numerossa 5/2017.
Ronnie Grandell, kuva: Elina Relander
