Lääkkeettömiä hoitokeinoja pidetään kivunhallinnan tärkeimpänä keinona. Kroonisen kivun kanssa elävä tekee usein itse suurimman työn, mutta myös langat ovat omissa käsissä. Listasimme viisi asiaa, joita kannattaa kokeilla.

MARJAANA ROPONEN, TEKSTI

Elämä kroonisen eli pitkäaikaisen kivun kanssa on usein raskasta. Aina kipuun ei ole olemassa lääkkeitä, ja vaikka olisikin, lääkkeettömiä hoitomenetelmiä pidetään nykyisin tärkeimpinä kivunhallinnan keinoina.  

– Eri hoitomuodot eivät sulje toisiaan pois, ja kipulääkkeitä käytetään perustelluissa tilanteissa, mutta aina olisi hyvä katsoa, millaiset mahdollisuudet lääkkeettömillä hoitokeinoilla on, kertoo Itä-Suomen yliopiston yleislääketieteen professori Pekka Mäntyselkä.

Kroonisen kivun kanssa elävä joutuu usein tekemään itse suurimman työn, mutta se tarkoittaa myös sitä, että ihmisellä on langat omissa käsissään.  

 

LIIKU  

Vahvimmat lääkkeettömän kivunhoidon näytöt on saatu liikunnan vaikutuksesta. Liikunnalla voidaan saavuttaa jopa parempi hoitotulos kuin lääkkeillä.

Sekä kestävyysharjoittelu että lihaskuntoliikunta vaikuttavat monin tavoin kipua lievittäen. Tarkkaa mekanismia ei tunneta, mutta teho perustuu osittain liikunnan suotuisiin vaikutuksiin ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen.  

RENTOUDU  

Aktiivisuuden lisäksi hyvä kroonisen kivun hoitomuoto on rentoutuminen. Kipu saa usein ihmisen jännittämään lihaksiaan, koska lihasjännitys voi tasoittaa kivun kokemusta. Koko keho saattaa olla pitkäaikaisen kivun takia ylivireystilassa.

Rentoutumiskeinot auttavat kehoa ja hermostoa rauhoittumaan ja palaamaan lepotilaan. Mäntyselän mukaan monet itsehoidolliset menetelmät, kuten musiikin kuuntelu tai eläinten silittäminen, perustuvat juuri rentouttavaan vaikutukseen. Niitä myös tutkitaan parhaillaan. 

PUUHAILE 

Erilaisen itselleen mieluisan puuhailun ja ylipäätään liikkeellä pysymisen on havaittu auttavan kivunhallinnassa. Puuhailun teho perustuu toisaalta itselle mieluisan tekemisen rentouttavaan vaikutukseen, toisaalta siihen, että kokemus kivusta vähenee, kun aivot saavat muuta ajateltavaa.

Mäntyselkä viittaa PAIN-lehden artikkelin kipututkijoiden näkemykseen, että ihminen, jolla on jotakin mielekästä tekemistä, kärsii kivusta vähemmän ja häneen myös sattuu vähemmän. Kivun hoidon tavoitteena onkin kivun lievittämisen lisäksi ihmisen toimintakyvyn parantaminen. Oma aktiivisuus vie aina asioita parempaan suuntaan oli sitten kyse mistä tahansa sairaudesta.  

OPETTELE TIETOISUUSTAITOJA 

Tietoisuustaitoharjoitukset ovat tehokas itsehoidollinen kivunhoitomuoto.  Ne vaikuttavat kääntämällä huomiota pois kivusta ja ihmisestä itsestään kohti ympäröivää maailmaa.

HELLI KIPUKOHTAA  

Kipuun voi yrittää vaikuttaa paikallisesti joko lämpöpakkauksella tai hieromalla ja silittelemällä kipukohtaa. Teho perustuu siihen, että jokin muu ärsyke vie kivulta tilaa hermojärjestelmässä ja kipusignaali heikkenee.

Mäntyselän mukaan näiden menetelmien pitkäaikaisista vaikutuksista ei ole vahvaa tieteellistä näyttöä, mutta iholle tuleva miellyttävä tuntemus voi toimia kipusignaalia estävänä tekijänä. Osittain lempeän kosketuksen teho voi perustua rentoutukseen.

 

Lähteinä myös Terveyskylä.fi-sivusto, Kivunhallintatalo

 

Juttu on alun perin julkaistu Tunne & Mieli -lehden numerossa 5/2017.

Tilaa lehti