Tärkeä osa mielen hyvinvointia on kokemus itsestä riittävän hyvänä ja arvokkaana. Oikotietä myönteisen itsearvostukseen ei ole, sillä peruskokemus itsestä muokkautuu hitaasti.

TEKSTI MARJO HENTUNEN

Jotta voisi rakastaa muita, pitää oppia ensin rakastamaan itseään. Tämä paljon toistettu klisee on Väestöliiton psykoterapeutti Lotta Heiskasen mukaan puuta heinää.

– Psykologisten tutkimusten mukaan myönteinen suhde itseen rakentuu pitkän ajan kuluessa juuri vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Ihminen, joka kokee riittävää huolenpitoa ja hyväksyntää ja tulee turvallisesti kohdatuksi, oppii näkemään itsensä rakastettavana ja huolenpidon arvoisena. Tämä lähtee jo vauva-ajasta ja ensimmäisistä katseista vauvan ja vanhempien välillä, Heiskanen valottaa.

Se, että ihminen kokee itsensä riittävän hyväksi ja arvokkaaksi, on tärkeä osa mielen hyvinvointia. Myönteinen kokemus itsestä auttaa myös toipumaan mahdollisista mielenterveyden ongelmista, kuten masennuksesta tai ahdistuneisuudesta.

Itseään arvostava ihminen ei suostu huonoon kohteluun ja epätyydyttäviin ihmissuhteisiin. Minäkäsitys vaikuttaa myös mielialaan, arjessa selviytymiseen ja vastoinkäymisistä toipumiseen. Onnellisilla ihmisillä on tutkitusti myönteinen käsitys itsestään.

– Itseään arvostava ihminen hyväksyy itsensä hyvine ja huonoine puolineen. Hän osaa arvostaa omia tarpeitaan, ottaa vastuuta teoistaan ja suojata itseään, olla terveesti itsekäs. Itsensä rakastaminen ei sen sijaan tarkoita rajatonta itserakkautta ja ylimielisyyttä. Silloin ihminen näkee muut ihmiset lähinnä itsensä jatkeina ja omien tarpeidensa tyydyttäjinä. Terveellä tavalla itseään arvostava ihminen arvostaa myös muita.

Viesti tarpeistasi

Itsestään välittävä ihminen osaa sanoa tarvittaessa ei. Rajat voivat olla fyysisiä, sosiaalisia tai emotionaalisia. Kun vetää rajansa selkeästi, myös ihmissuhteissa ”paukkuu” vähemmän. Lentokoneessakin kehotetaan laittamaan happinaamari ensin omille kasvoille, vasta sen jälkeen voi auttaa muita. Itseään arvokkaana pitävä ihminen osaa viestiä omista tarpeistaan suoraan ja ystävällisesti.

Jos syvät riittämättömyyden ja arvottomuuden tunteet piinaavat usein ja häiritsevät ihmissuhteita ja arkista elämää, kannattaa hakeutua psykoterapiaan.

– Terapia auttaa ymmärtämään huonon itsearvostuksen taustalla olevia tekijöitä ja työskentelemään niiden kanssa. On helpottavaa huomata, että oma huonous ei olekaan tosiasia, vaan kasvuhistoriassa syntynyt, opittu kokemus, joka tuntuu todelta. Pienen lapsen mieli toimii niin, että hän syyttää automaattisesti itseään, jos vanhemmat ovat kielteisiä tai torjuvia häntä kohtaan. Sama toimintamalli jatkuu usein aikuisuudessa, mutta tiedostamatta, Heiskanen toteaa.

Huonot ihmissuhteet voivat vahingoittaa syvästi ja aiheuttaa vääriä sisäistyksiä. Siksi on tärkeää etsiä ihmissuhteita, joissa voi saada varauksetonta hyväksyntää ja korjaavia kokemuksia. Ihminen, joka suhtautuu riittävän myönteisesti itseensä, suhtautuu yleensä armollisemmin myös toisiin eikä virittele epärealistisia paratiisikuvitelmia esimerkiksi parisuhteessa.

Hyväksy tunteesi

Myönteisen itsearvostuksen löytämiseen ei ole olemassa Pirkka-niksejä, sillä negatiivinen tunne itsestä on syntynyt jo varhaisessa vuorovaikutuksessa. Peruskokemus itsestä muokkautuu hitaasti. Voit kuitenkin pohtia näitä asioita.

  • Tee asioita, joista saat hyvää mieltä, työskentele unelmiesi eteen.
  • Hyväksy keskeneräisyys. Ole itsellesi armollinen virheitä ja puutteista huolimatta, kiitä itseäsi.
  • Anna aikaa muutoksille.
  • Suhtaudu itseesi yhtä ymmärtäväisesti kuin ystäviisi ja ole ystävällinen itsellesi.
  • Muista, että tukea ja lämpöä ei tarvitse ansaita.
  • Tee tietoisen läsnäolon harjoituksia.
  • Hyväksy tunteesi aidosti, myös suru ja pettymys.