Avun hakeminen mielenterveyden ongelmiin ei aina ole helppoa. Pyrimme kuvitteellisen esimerkkitapauksen avulla selvittämään, kuinka avun saamisen polku voisi edetä yleisimmissä mielenterveyden ongelmissa.
TEKSTI SARI SAKALA
KUVITUS ATTE KALKE JA SHUTTERSTOCK
Jopa kolmannes suomalaisista on kohdannut elämänsä aikana mielenterveyden ongelmia.
Apua haetaan useammin liian myöhään kuin liian aikaisin, asiantuntijat uskovat.
– Ei tarvitse miettiä, onko asia kovin vakava. Se selviää, kun lähdetään selvittämään avun tarvetta yhdessä, sanoo erikoispsykologi, psykoterapeutti Helena Service.
Tunnista avun tarve
Voit miettiä omalla kohdallasi esimerkiksi:
- Onko jotain, mitä haluaisit muuttaa itsessäsi tai elämässäsi?
- Oletko jatkuvasti tyytymätön elämääsi?
- Koetko selittämätöntä alakuloa, joka ei mene ohi?
- Koetko joskus tilanteeseen nähden kohtuutonta ahdistusta tai pelkoa?
- Kärsitkö unettomuudesta, joka ei ole ohimenevää?
- Kärsitkö selittämättömistä fyysisistä oireista kuten särystä tai pahoinvoinnista?
Avun hakeminen alkaa siitä, että puhuu jonkun kanssa.
– Omilta verkostoilta saatava apu on tärkeää, ja voi joskus riittää ongelman ratkaisemiseen. Seuraava askel on omahoito. Nykyään on olemassa hyviä oppaita esimerkiksi masennukseen, ahdistukseen, pakko-oireisiin ja itsensä vahvistamiseen, sanoo tutkimusprofessori, psykiatrian dosentti Kristian Wahlbeck.
Apua voi hakea samasta paikasta kuin flunssaan tai muihin terveysongelmiin – joillekin se on oma terveysasema, joillekin yksityinen lääkäriasema, työterveys- tai opiskelijaterveydenhuolto.
Mielenterveyshäiriöiden hoidossa aikuisilla (yli 23-vuotiaat) on samat hoitoon pääsyn aikarajat kuin muussakin sairaanhoidossa. Hoitotakuun mukaan hoitoon on terveyskeskuksessa päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa. Kiireellistä hoitoa varten terveyskeskuksissa ja sairaaloissa on päivystysvastaanotot.
Terapeuttinen keskustelu hoitajan tai muun hoitohenkilökunnan edustajan kanssa voi olla tehokasta. Riittävän aikaisin annettu lyhytpsykoterapia, jota esimerkiksi työterveyshuollossa tarjotaan, voi myös olla tehokasta. Perusterveydenhuolto voi ohjata potilaan nettiterapiaan, jonka on todettu olevan tehokasta lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveysongelmiin.
Ammattilaisia mielenterveyden hoidossa
- Lähihoitaja
- Sairaanhoitaja
- Depressiohoitaja
- Psykiatrinen sairaanhoitaja
- Psykologi
- Yleislääkäri
- Työterveyslääkäri
- Psykiatrian erikoislääkäri (psykiatri)
- Psykoterapeutti
- Toimintaterapeutti
Kela kustantaa kuntouttavaa psykoterapiaa, jonka edellytys on, että taustalla on muu hoitojakso. Käytännössä tämä tarkoittaa usein, että psykoterapiaa joutuu odottamaan vähintään kolme kuukautta.
Masennuksessa ja ahdistuksessa tehokkain hoitomuoto on usein psykoterapian ja lääkityksen yhdistelmä.
– Liian usein psykoterapiaa ei tuoda vaihtoehtona esille. Se pitäisi päästä aloittamaan parin viikon kuluessa, Helena Service sanoo.
Asiakas usein etsii itse itselleen psykoterapeutin. Oikean psykoterapeutin löytäminen on tärkeää hoidon onnistumiselle. Ensin kannattaa tehdä tutustumiskäynti 1–3 terapeutille.
– Kyseessä on kahdenvälinen vuorovaikutus, joten potilaan oma valinta on tärkeää. Jos ei alussa synkkaa, psykoterapeuttia kannattaa vaihtaa, Wahlbeck sanoo.
Kelan kuntoutuksena kustantamassa psykoterapiassa Kela maksaa osan psykoterapeutin palkkiosta. Omavastuuosuudeksi jää yleisimmin 8–40 euroa käyntikerralta. Kustannuksien kattamiseen voi tarvittaessa hakea Kelan vammaistukea.
Miksi avun saaminen niin usein viivästyy?
Usein kuulee kerrottavan, että oikeaa hoitoa mielenterveyden ongelmiin saadaan liian myöhään. Periaatteessa avun saamisen viivästymiseen on Kristian Wahlbeckin mukaan kolmenlaisia syitä.
– Psyykkinen sairaus voi ilmetä jonain fyysisenä oireena, väsymyksenä, kipuna tai sydämentykytyksenä, joihin voidaan hakea apua. Vaatii asiantuntemusta lääkäriltä ja muulta henkilökunnalta, jotta henkilö voidaan ohjata avun saamisessa oikeille raiteille.
Esteenä voi olla myös se, että avun hakemista pidetään häpeällisenä.
– Onneksi nuoret häpeävät vähemmän, se on hyvä suunta.
Kolmas syy liittyy tietämyksen vajeisiin: ihmiset eivät ehkä tiedä, että apua on saatavilla tai heillä on vääriä käsityksiä hoidoista, Wahlbeck sanoo.
Joskus sairaus alkaa niin hiljalleen, ettei sitä itse tunnista.
– Masennuksen oireet ovat pienissä määrin osa jokaisen elämää. Ne ovat niin arkisia, että niitä voi olla vaikeaa tunnistaa ja hyväksyä sitä, että ne eivät poistu itsestään, toteaa kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen.
Myös terveydenhuollon järjestelmän kankeus on merkittävä syy siihen, että avun saanti on hidasta. Näin varsinkin, jos sopiva hoitomuoto olisi psykoterapia.
– Järjestelmä ei mahdollista sitä, että ensimmäiseltä lääkärin vastaanotolta ohjataan psykoterapiaan. Jos tarvitset terapiaa, odotat aina vähintään kolme kuukautta – sen yli ei yleensä pääse hyppäämään. Hoitotakuu ei takaa psykoterapiaan pääsyä, vaikka erikoisterveydenhuoltoon pääsyn se takaa vaikea-asteisissa ongelmissa, sanoo erikoispsykologi Helena Service.
Kun osa sairaudenkuvaa se, että aloitekyky on heikko, järjestelmän tehtävä olisi kannustaa eteenpäin avun hakemisessa. Nyt se vaatii kohtuuttomasti voimia ja motivaatiota.
– Ei voida olettaa, että ihmisillä on aikaa nykyiseen esterataan. Sen pitäisi riittää, että on halukas saamaan apua, Service kuvaa.
Lisätietoa aiheesta:
Mielenterveystalo.fi, Mtkl.fi (Mielenterveyden keskusliitto on Tunne & Mieli -lehden julkaisija.), Mielenterveysseura.fi, Stm.fi/mielenterveyspalvelut, Terveyskirjasto.fi, Minduu.fi
Miltä se tuntuu?
Mielenterveysviidakossa-peli pohjautuu nuorten aikuisten mielenterveyskuntoutujien arkeen. Järjestäjät voi tilata omaan yhteisöön vetämään peliä. Lisätietoa Facebookista.
Jutun lähteet
Lähteinä on käytetty seuraavien asiantuntijan haastatteluita ja alla olevia sivustoja:
Helena Service, erikoispsykologi, psykoterapeutti, Minduu
Kristian Wahlbeck, psykiatri, kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura ja tutkimusprofessori, THL
Milla Ristolainen, sosionomi YAMK, kuntoutusneuvoja, Mielenterveyden keskusliitto
Juttu on julkaistu alun perin Tunne & Mieli -lehden numerossa 6/2017. Tunne & Mieli on mielen ilmiöistä kertova aikakauslehti, jonka julkaisija on Mielenterveyden keskusliitto.