Laajasti mielen ilmiöitä ja ravitsemusta käsittelevässä Hyvää aivoille -kirjassa pureudutaan mielen solmuista erityisesti masennukseen. Vailla sairastunutta syyllistävää otetta on hyödyllistä pohtia sitä, kuinka masennuksen synnyssä, vakavuudessa ja kestossa ravitsemuksella voi olla merkitystä.
TEKSTI AINO HEIKKONEN
Ruokavalio vaikuttaa mielialaan ja mielenterveyteen. Tästä muistuttaa ravitsemustieteilijä Satu Jyväkorpi teoksessaan Hyvää aivoille – Ravinto, muisti & mieliala (Kirjapaja 2017).
Laajasti mielen ilmiöitä ja ravitsemusta käsittelevässä kirjassa pureudutaan mielen solmuista erityisesti masennukseen. Vaikka masennusta katsotaan ravitsemuksen näkökulmasta, Jyväkorpi muistuttaa, että masennus on monen asian summa, johon vaikuttavat esimerkiksi perimä, ympäristö sekä yksilön aivojen biologia ja fysiologia. Viesti on siis aivan muuta kuin ”söisit paremmin, niin piristyisit sinäkin”, jollaisena ravitsemuksesta puhuminen voi sairastuneelle kurjimmillaan näyttäytyä.
Vailla syyllistävää otetta on hyödyllistä pohtia sitä, kuinka masennuksen synnyssä, vakavuudessa ja kestossa ravitsemuksella voi olla merkitystä. Jyväkorven mukaan masentuneilla on usein havaittu puutosta omega-3-rasvahapoista, B-vitamiineista, kivennäisaineista sekä aminohapoista.
Jyväkorpi tuo esiin, että tutkimustiedon valossa masentuneilla on tietynlaisia ruokatottumuksia, kuten suurentunut ruokahalu, epäsäännölliset ruoka-ajat ja kuiduttomien hiilihydraattien iso osuus ruokavaliosta. Masentuneet myös tekevät Jyväkorven mukaan harvemmin itse ruokaa kuin muut.
Aiheesta puhuttaessa on hyvä muistaa se, että yhtä lailla kuin ravinto vaikuttaa mieleen myös mieli vaikuttaa ruokavalintoihimme. Jyväkorpi kirjoittaakin, että masentuneet eivät monesti jaksa syödä riittävän terveellisesti.
Masennuksen ja mielialan lisäksi Jyväkorpi käsittelee kirjassa ravinnon merkitystä muistiin ja kognitioon sekä elimistön tulehdustilaan. Huomiota saavat lisäksi suoliston ja aivojen yhteydet, unen merkitys sekä erilaiset ruokavaliot.
Kaiken selitystä Jyväkorpi ei kuitenkaan yritä tarjota, vaan perkaa sitä, mitä ravinnosta, muistista ja mielialasta tutkimustiedon valossa tiedetään. Kirjassa tuodaan selkeästi ilmi se seikka, että moni asia kaipaa vielä lisätutkimusta.
Ruoka-aineet ja mieliala – poimintoja kirjasta
Pähkinöitä syövillä oli eräässä tutkimuksessa vähemmän masennusoireita kuin niitä harvoin syövillä. Kahdeksan viikkoa kestäneessä pähkinätutkimuksessa taas saksanpähkinöitä saaneiden nuorten miesten mieliala parani. Pähkinät sisältävät hyvälaatuista rasvaa, vitamiineja ja kivennäisaineita.
Kahvia juovilla oli puolestaan eräässä tutkimuksessa 72 prosenttia pienempi riski sairastaua masennukseen kuin kahvia juomattomilla. Myös teen juonnilla on joissakin tutkimuksissa esiintynyt vähemmän masennusta kuin teetä juomattomilla. Vaikutusten ajatellaan liittyvän kofeiinin lisäksi antioksidantteihin sekä teaniini-nimiseen aminohappoon.
Vihannekset, juurekset marjat ja hedelmät voivat ehkäistä ja hoitaa masennusta. Kasvisten runsas syönti voi parantaa mielialaa: eräässä tutkimuksessa popsittiin 7–8 kasvisannosta, mikä paransi tutkittavien mielialaa seuraavana päivänä. Toisessa yli 10 vuotta kestäneessä tutkimuksessa havaittiin, että runsas kasvisten syönti pienensi riskiä sairastua masennukseen tai kärsiä ahdistuksesta tai tuskaisuudesta. Kasvikset sisältävät paljon vitamiineja, kivennäisaineita, antioksidantteja sekä muita yhdisteitä.
Lähde: Satu Jyväkorpi: Hyvää aivoille – Ravinto, muisti & mieliala (Kirjapaja 2017)
