Erikoispsykologi Satu Pihlajan mukaan tavoitteiden asettamisella on yhteys onnellisuuteen, hyvinvointiin ja motivaatioon. Hän opastaa asettamaan hyviä tavoitteita muun muassa myönteisyyden, arvojen ja täsmällisyyden avulla.
AINO HEIKKONEN TEKSTI
Ihmisistä vain noin 20 prosenttia asettaa tietoisesti itselleen tavoitteita. Näin kirjoittaa erikoispsykologi Satu Pihlaja teoksessaan Aikaansaamisen taika – Näin johdat itseäsi (Atena 2018).
Kyse on vain viidesosasta ihmisiä, mutta Pihlajan mukaan kenen tahansa kannattaisi olla kiinnostunut tavoitteista. Miksi?
– Tavoitteiden asettamisella on yhteys onnellisuuteen, hyvinvointiin ja motivaation. Niiden edistäminen tuo päivittäistä mielihyvää, Pihlaja sanoo.
Tavoitteita asettavat ihmiset siis voivat Pihlajan mukaan paremmin kuin muut. Tavoitteet suuntaavat huomiota niiden mukaiseen toimintaan, saavat ponnistelemaan, lisäävät sinnikkyyttä sekä auttavat etsimään ja luomaan tapoja tavoitteen saavuttamiseksi.
Itse määriteltyjen tavoitteiden toteuttaminen on ihmiselle mielekästä. Ilman niitä aika saattaa kulua muuhun kuin itselle tärkeisiin asioihin.
Pelkät tavoitteet eivät sinänsä ole itseisarvo, ja tavoitteitakin voi olla monenlaisia, vaikkapa epämääräisiä tai vaikeita saavuttaa. Hyvät tavoitteet ovat Pihlajan mukaan selkeitä ja konkreettisia. Jos ihminen esimerkiksi haluaa elää entistä terveellisemmin, on hyvä tarkentaa, mitä se käytännössä tarkoittaa. Merkitseekö se terveellisen aamupalan syömistä, päivittäisiä kävelylenkkejä vai uutta liikuntaharrastusta?
Aloittamisen vaikeus syntyy usein siitä, että ei vielä ole päättänyt, mitä aikoo tehdä. Pihlaja muistuttaa, että hyvä tavoite on saavutettavissa, jaettavissa välitavoitteisiin, mitattavissa ja konkreettinen, itselle tärkeä ja myönteinen.
Kun tekee tavoitteita edistäviä asioita, elämään on mahdollista saada pitkäkestoista mielihyvää.
– Tavoitteiden saavuttamisesta ei kannata fiksoitua. Pelkästään niiden eteen työskentelystä voi saada toistuvan, päivittäisen mielihyvän lähteen. Matka tavoitteeseen on yhtä tärkeä sen saavuttaminen, Pihlaja sanoo.
Hän pohtii, että aikaansaamiseen liittyy kielteisiä mielikuvia muun muassa suorittamisesta. Kun tavoitteet kutenkin ovat itse valittuja, tekemisessä on itse asiassa vapautta.
Kuinka asettaa hyvä tavoite? Pohdi näitä neljää asiaa
Satu Pihlaja opastaa kirjassaan pohtimaan tavoitteen asettamista neljää kautta.
Onko tavoite myönteinen? Lähestymistavoite tarkoittaa sitä, että tavoite on asetettu myönteiseen muotoon: mitä kohti pyrit, mitä haluat lisätä? Silloin energia keskittyy sen miettimiseen, mitä tavoittelemme – ei siihen, mitä tahdomme välttää.
Sopiiko tavoite sinun pirtaasi? Arvojen mukainen tavoite viittaa siihen, että tavoite sopii omaan arvomaailmaan tai ei ainakaan ole ristiriidassa niiden kanssa. Jos tavoite on ristiriitainen arvojen kanssa, se voi olla jopa haitallinen. Ulkoa asetettu tavoite voi olla yhteydessä jopa fyysiseen ja henkiseen pahoinvointiin, sisältä asetettu tavoite taas voi edistää hyvinvointia.
Koskeeko tavoite itseäsi? Itselle asetettu tavoite tarkoittaa sitä, että tavoitteita voi asettaa vain itselleen. Voimme suoraan vaikuttaa vain omaan toimintaamme, emme muiden.
Onko tavoite täsmällinen? Tarkka, mitattava ja aikaan sidottu tavoite auttaa muun muassa aloittamaan työskentelyn sekä suunnittelemaan etenemistä.
Esimerkkitavoite: Olen taitava kasvisruokakokki, ja kuuden kuukauden päästä olen kokeillut 30 uutta reseptiä. Tavoite toteuttaa terveyteen ja eläinten oikeuksiin liittyviä arvoja, voin itse vaikuttaa sen toteuttamiseen ja asettaa selkeät viikoittaiset välitavoitteet.
Jutun lähteet: Aikaansaamisen taika – Näin johdat itseäsi (Atena 2018) ja Satu Pihlajan luento 16.3.2018.
Tunne & Mieli on mielen ilmiöistä kertova aikakauslehti, jonka julkaisija on Mielenterveyden keskusliitto.
