Tutkija Lotta Uusitalo-Malmivaara suuntaa katseen luonteenvahvuuksiin, joista hyveet rakentuvat. Hän muistuttaa, että vahvuuksien hyödyntämistä voi opetella.
AINO HEIKKONEN TEKSTI
”Onnellinen elämä on mahdollista saavuttaa käyttämällä hyveitä. Hyveet ovat asioita, jotka ovat itsessään hyviä, haluttavia ominaisuuksia.
Martin Seligmanin ajattelumallin perusideana on kuusi kattohyvettä, joiden alle laskeutuu 24 luonteenvahvuutta. Luonteenvahvuudet ovat eräänlaisia toimintarukkasia hyveille. Jos esimerkiksi toteutamme ystävällisyyden luonteenvahvuutta, samalla ilmennämme inhimillisyyden hyvettä.
Omassa tutkimuksessamme olemme lisänneet mukaan kaksi luonteenvahvuutta: myötätunnon ja sisukkuuden. Myötätunto on eri asia kuin rakkaus ja ystävällisyys. Sisukkuus on enemmän kuin sinnikkyys.
Vahvuuksiaankin voi yli- tai alikäyttää. Siksi tasapainon saavuttaminen on tärkeää. Jos esimerkiksi ajattelee vaatimattomuuden olevan luonteensa vahvuus, on mahdollista jäädä sen vangiksi: tällainen minä olen, tuomittu hiirulaiseksi. Rehellisyys voi näyttäytyä töksähtelevyytenä, jos aina sanoo asiansa suoraan joka tilanteessa.
Etsi ja löydä
Luonteenvahvuuksien hahmottamisessa on kyse asioiden löytämisestä ja niiden sanoittamisesta. Harjoittaakseen luonteenvahvuuksia pitää ensin tietää, mitä luonteenvahvuudet ovat ja mitä niillä tarkoitetaan.
Kaikki ihmiset eivät tunnista omia vahvuuksiaan. On olemassa luonteenvahvuustesti. Kun siihen vastaa rehellisesti, voi saada kuvan omista luonteenvahvuuksistaan.
Omista vahvuuksista kannattaa poimia joitakin itselle selkeimpiä luonteenvahvuuksia ja keskittyä niihin. Jos ne ovat esimerkiksi oppimisen ilo ja sinnikkyys, voi pohtia, miten nämä ydinvahvuudet on mahdollista valjastaa käyttöön uudella tavalla.
Huumorintaju on hyvä esimerkki. Jos iltavuoron jälkeen joutuu kävelemään pitkän matkan bussipysäkiltä yksin, saattaa ajatella, että jotakin pahaa voisi tapahtua, vaikka ketään ei olisi lähimaillakaan. Tällaiseen tilanteeseen voi kehittää leikin ja ajatella olevansa voittamaton ritari, jolla on taikamiekka, jolla pelka saa sivallettua. Ideana on keksiä uusi humoristinen keino kohdata pelko.
Kannattaa muistaa, että kyse on nimenomaan vahvuuksista. Jos esimerkiksi huumorintaju ei nouse korkealle vahvuuksissa, se ei tarkoita sitä, että olisi täysin huumorintajuton. Ominaisuudet eivät myöskään kilpaile toisiaan vastaan.
Positiiviseen psykologiaan perehtyminen on vaikuttanut omaan elämääni, kun tiedän, mitkä asiat tuovat hyvinvointia. Monet onnellisuuteen liittyvät asiat ovat opittavia. Esimerkiksi sosiaalinen liittyminen on tärkeää. Käytännössä se tarkoittaa, että soitan kaverille tai pyrin tekemään hyviä asioita toisille sen sijaan, että odottaisin jonkun tulevan lapioimaan onnea eteeni.
Katso uudelleen
Olen taustaltani erityisluokanopettaja. Väitöskirjassani tutkin lukemisen vaikeuksia. Tutustuin positiiviseen psykologiaan sen jälkeen. Ongelmia on tutkittu todella paljon. Nyt mietimme, mikä menee hyvin. Samalla annamme luvan päästää irti jokaisen ongelmakohdan penkomisesta.
Jos lapsella on esimerkiksi lukemisen vaikeus, on ongelmallista laittaa kaikki paukut siihen – silloin möyhimme lapsen kykyalueen alimmassa kohdassa. Samaan aikaan iso kuva unohtuu. Vierellä voi olla valtavasti osaamisen alueita ja lahjakkuutta. Tietenkin lukemista on tuettava, mutta samaan aikaan voi tuoda korostetusti esiin niitä asioita, joissa lapsi on hyvä.
Ihmisen näkemys on negatiiviseen kiertyvä, sillä tarkkailemme luonnostaan ympäristössä olevia uhkia ja vaaroja.
Kuva: Aino Heikkonen
On tärkeää kyetä katsomaan asioita tietoisesti uudelleen. Silloin pystyy kunnioittamaan toista ihmistä, vaikka hänellä olisi kuinka erilaiset arvot tai mielipiteet kuin itsellä.
Jokaisessa on vahvuuksia, kun katsomme uudestaan. On lohdullinen ajatus, että kyse on asioista, joita voimme oppia.”
Lotta Uusitalo-Malmivaara
Erityispedagogiikan dosentti, yliopistonlehtori, filosofian tohtori
Taustaltaan erityisluokanopettaja
Kirjoja: Positiivisen psykologian voima, toim. (2014) ja vahvuusopetukseen keskittyvä Huomaa hyvä! (2016) yhdessä Kaisa Vuorisen kanssa. Huomaa hyvä! -sarjaan kuuluvat myös toimintakortit sekä vahvuuksien bongausopas
Lukuisia julkaisuja muun muassa onnellisuudesta ja vahvuuksista
6 hyvettä ja 24 luonteenvahvuutta
Viisaus ja tieto (luovuus, uteliaisuus, arviointikyky, oppimisen ilo, näkökulmanottokyky)
Rohkeus (rohkeus / urheus, sinnikkyys, rehellisyys, innostus)
Inhimillisyys (rakkaus, ystävällisyys, sosiaalinen älykkyys)
Oikeudenmukaisuus (ryhmätyötaidot, reiluus, johtajuus)
Kohtuullisuus (anteeksiantavuus, vaatimattomuus, harkitsevaisuus, itsesääntely)
Henkisyys (kauneuden arvostus, kiitollisuus, toiveikkuus, huumorintaju, hengellisyys)
Lähde: Lotta Uusitalo-Malmivaara, Kaisa Vuorinen: Huomaa hyvä! (PS-Kustannus 2016): VIA-luokittelun 6 hyvealuetta ja 24 niihin lukeutuvaa vahvuutta Petersonin ja Seligmanin (2004) mukaan.
HARJOITTELE: Luonteenvahvuudet
Mieti vahvuuksien listasta:
Mitkä ovat lähinnä itseäsi? Minkä takia? Missä kaikkialla niitä käytät?
Voisitko käyttää niitä jossakin uudessa tilanteessa? Esimerkiksi, jos oppimisen ilo on vahvuutesi, pohdi, mitä voit oppia pelottavasta tilanteesta.
Kokeile uudessa tilanteessa, miten vahvuus voisi toimia.
Pohdi, mitä tapahtuisi, jos menettäisit luonteessasi olevan vahvuuden?
Voit myös tehdä luonteenvahvuustestin täällä.
Tämä juttu on osa positiivisen psykologian juttusarjaa, ja se on julkaistu alun perin Tunne & Mieli -lehden numerossa 2/2018. Lue sen seuraava osa lehdestä 3/2018! Tunne & Mieli on mielen ilmiöistä kertova aikakauslehti, jonka julkaisija on Mielenterveyden keskusliitto.
