Kipu syntyy aivoissa – ei siellä, missä se tuntuu

Isoon osaan pitkittyneistä selkävaivoista ei löydetä rakenteellista tai kudosperäistä syytä. Vaikka kipu on aina kokijalleen totta, sen syntyyn ja voimakkuuteen vaikuttaa vahvasti myös mieli. Erilaisilla mielikuvaharjoituksilla on mahdollista opetella kivun hallintaa.

MIRJA AARNIO TEKSTI

Selkäkipu on lähes jokaiselle tuttu vaiva jossain elämän vaiheessa, ja se on yksi yleisimmistä syistä sairauspoissaoloihin. Selkäkipuun liittyy uskomuksia ja pelkoja, esimerkiksi sen kroonistumisesta ja vakavuudesta. Jaana Hautalan ja Jerry Ketolan teos Selkäkipu ja mielen voima (Otava 2017) antaa uutta näkökulmaa kivun anatomiaan ja sen hallintaan, avaa selkäkipuun liittyviä myyttejä ja tarjoaa mielen voimaan perustuvia keinoja kivusta eroon pääsemiseksi.

Kirjassa keskitytään selkäkipuihin, jotka eivät johdu vakavista selkä- tai muista sairauksista. 80−90 prosentille pitkittyneistä selkävaivoista ei löydetä rakenteellista tai kudosperäistä syytä. Kirjoittajat haluavat luoda uskoa siihen, että tällaisista selkäkivuista on mahdollista päästä eroon. Vaikka kipu on aina kokijalleen totta, sen syntyyn ja voimakkuuteen vaikuttaa vahvasti myös mieli. Erilaisilla mielikuvaharjoituksilla, joita kirja tarjoaa runsaasti, on mahdollista opetella kivun hallintaa mielen voimalla.

Kirjassa ei puhuta vain selkäkivusta, vaan myös kivusta yleisesti. Kivun tunteminen on subjektiivinen kokemus, ja toiset kokevat kivun voimakkaammin kuin toiset. Yllättävä selkäkipu voi tuntua tosi pahalta, jos se herättää pelon, että juoksuharrastus pitää unohtaa. Sen sijaan jos siihen suhtautuu tilapäisenä kipuna, joka menee ohi, tunne voi olla paljon lievempi.

Kipu ei nimittäin synny siellä, missä se tuntuu, vaan aivoissa, jonne tieto vauriosta välittyy hermojen välityksellä. Mukaan sekoittuu useita tekijöitä, kuten huoli, kokemukset ja geenit, jotka vaikuttavat kivun voimakkuuteen. Kipu ei myöskään aina tarkoita kudosvauriota, vaan pelkkä pelko voi aiheuttaa todellista kipua.

Selkäkipujen pelätään pitkittyvän ja siksi selkää suojellaan usein liikaa. Tämä voi hidastaa paranemista, kun luullaan, että liikunta provosoi vaivaa. Useimmiten se on päinvastoin: liikunta ehkäisee selkävaivoja ja nopeuttaa niistä toipumista. Selkä on luonnostaan vahva kehonosa, joka kestää paljon enemmän kuin kuvitellaan.

Kolme ajatusta (selkä)kivusta ja mielestä

1. Kehon asento vaikuttaa mieleen. Avoin ja vahva asento vähentää stressihormonien määrää ja lisää itsevarmuutta ja kehotietoisuutta, mikä voi lieventää kipua. Kutistunut asento lisää epävarmuutta.

2. Selkäkivut eivät suoraan periydy geeneissä, mutta uskomukset voivat periytyä. Jos olet oppinut vanhemmiltasi, että selkäkivut kuuluvat elämään, ajatus voi ylläpitää omaa selkäkipuasi.

3. Mielikuvaharjoittelu voi lieventää selkäkipuja. Esimerkiksi syventyminen mielikuvaan, jossa olet mieluisassa tilanteessa ilman kipua, voi toistuvasti toteutettuna muuttaa ajattelua ja kokemusta.