Miia Paakkanen tutkii ja kouluttaa tunne- ja myötätuntotaitoja. Hän muistuttaa, että myötätunnossa on paljolti kyse tärkeiden asioiden muistamisesta ja toistamisesta arjessa.
HENNA TARJANNE-LEKOLA TEKSTI
”Myötätunto on empatiaa käytännössä. Empatia on tunneyhteyttä, mukana elämistä toisen tunteissa. Myötätuntoon kuuluu myös tekojen ja toiminnan ulottuvuus. Myötätunto työssä on jämäkkyyttä, kykyä puhua suoraan ja rehellisesti sekä selkeiden rajojen asettamista.
Ihmiset ovat pohjimmaltaan hyväntahtoisia laumaelämiä. Myötätuntoisen toiminnan selkäranka on ihmisen sosiaalisuuden ymmärtämisessä ja hyväntahtoisuuden esilletuomisessa. Sosiaalisen yhteyden kokemus on ensisijainen, inhimillinen perustarpeemme. Siihen perustuu myös erityislaatuisuutemme eli kykymme luovuuteen ja yhteistyöhön.
Ihmisyys esiin
CoPassion-hankkeessa olemme järjestäneet tunnetaitovalmennuksia. Yllätyimme yritysten halukkuudesta lähteä mukaan. Kohtasimme kaipuun ihmisyyteen ja suoranaisen nälän tunnetaidoille. Keskeiset tavoitteet koulutuksissa olivat yhteisen sanaston luominen, positiivisten tunnetaitojen vahvistaminen sekä vaikeissa tilanteissa toimiminen.
Hienoimpia hetkiä oli todistaa jaettua kokemusta ihmisyydestä. Kokemamme tunteet auttavat ymmärtämään muiden ihmisten kokemuksia. Ihmisten perustarpeet, esimerkiksi kaipuu tulla kuulluksi ja ymmärretyksi, ovat samankaltaisia kaikilla meillä.
Tulosten mukaan myötätunto ja tunnetaidot ovat vahvistuneet ja myötätunnon pelko on vähentynyt. Tätä kautta arjen tilanteisiin on tullut rohkeutta ja enemmän tietoista positiivista rakentamista. Käsitys itsestä on tullut tietoisemmaksi ja palveleva johtajuus on kehittynyt. Sosiaalinen anteliaisuus ja luottamus vahvistuivat koulutusta saaneissa yrityksissä.
Myötätunto ei ole laastari
Myötätuntoinen johtamistapa ei poista monotonista työkuormaa tai muuta yksitoikkoista työtä monipuoliseksi. Myötätunnolla ei paikata olosuhteita, mutta se auttaa ongelmien näkemisessä ja niihin puuttumisessa.
Syvä ymmärrys myötätunnosta merkitsee vastuun ymmärtämistä paitsi olosuhteisiin puuttumisesta myös jokaisen kohtaamisemme rakentamisesta. Myötätunnon avulla voidaan nähdä tilanteet moniulotteisemmin ja pystytään rakentamaan aitoa työn iloa.
Myötätunto on paljolti tärkeiden asioiden muistamista ja toistamista arjessa. Esimerkiksi sana kiitos on sellainen, jolla on paljon myönteisiä vaikutuksia. On tärkeä muistaa, miten hirmuisen hyvältä tuntuu, kun meitä arvostetaan kiittämällä.
Levolliseen tilaan
Voimme olla sisäisen kokemuksemme suhteen kolmessa erilaisessa tunnelmassa: saavuttamisen, uhan tai levollisuuden tilassa. Usein työympäristö ohjaa meitä saavuttamisen tilaan tai erilaisiin uhkiin reagoimiseen. Jumittuminen niihin on kuitenkin stressaavaa keholle ja mielelle.
Myötätunto edistää levollisuuden tilaa, eli yhteyden ja luottamuksen kokemusta. Tarvitsemme levollisuuden tilaa, jotta fysiologiamme toimisi optimaalisesti, eli muistaminen ja keskittyminen olisivat helpompia ja immuniteettisysteemi toimisi paremmin. Levollisuuden tila edistää rohkeuttamme ottaa riskejä ja kysyä tyhmiäkin kysymyksiä.
Itse vahvistan omaa levollisuuden tilaani meditoimalla joka aamu. Yleisesti kehon signaaleista ja vastauksista on tullut luotettava kumppanini päätösten tekemiseen. Mitä tiukempi kysymys, sitä varmemmin annan keholle mahdollisuuden viitata oikeaan suuntaan. Tämä vaatii pysähtymistä, tietoista päätöstä kuunnella ja käydä vuoropuhelua kehon käyttöjärjestelmän kanssa.
Tietoiset ja rauhalliset hengityshetket toimivat ankkuroivina ja rauhoittavina hetkinä työpäivän aikana. Entistä enemmän olen huomannut, miten rauhoitan myös mieleni kehon kautta, esimerkiksi liikkumalla ulkona luonnossa, urheilemalla tai asettamalla käden rauhoittavasti keholle.
Keho toimii väylänä tähän hetkeen, jossa elämä tapahtuu ja jossa syvin elämän arvokkuus ja merkityksellisyyden kokemus ovat mahdollisia. Tässä hetkessä useimmiten asiat ovat hyvin, toisin kuin mielen märehtiessä menneisyydessä tai huolehtiessa tulevaisuudessa. Kehon kautta voimme olla kokonaisempia.”
Harjoittele: Myötätunto
1. Tue kollegaa ja puhu hänestä hyvää myös silloin, kun hän on poissa työpaikalta.
2. Hae ratkaisuja ja pyri näkemään mahdollisuuksia ongelmien ja esteiden sijaan.
3. Luota ja toimi luotettavasti skeptisyyden sijaan.
4. Usko lähtökohtaisesti toisesta hyvää ja anna heikkoudet anteeksi.
Kuva: Kirsi Mäkinen
Miia Paakkanen
- yksi positiivisen psykologian yhdistyksen perustajista
- myötätunnon ja tunnetaitojen tutkija Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnassa
- mukana CoPassion (2014–2017) ja CoCare -tutkimustiimeissä
- opettaa yliopistossa positiivisen psykologian ja positiivisen organisaatiotieteen Inhimillinen työelämä -nimistä johtamisen kurssia
- toimittanut yhdessä Frank Martelan ja Anne Birgitta Pessin kanssa Myötätunnon mullistava voima -kirjan.
Tämä juttu on osa positiivisen psykologian juttusarjaa, ja se on julkaistu alun perin Tunne & Mieli -lehden numerossa 3/2018. Lue sen seuraava osa lehdestä 4/2018! Tunne & Mieli on mielen ilmiöistä kertova aikakauslehti, jonka julkaisija on Mielenterveyden keskusliitto.
