Ilmeet, eleet, katse, asento ja muu sanaton viestintä on ihmiseen sisäänrakennettu ominaisuus. Sanaton viestintä on yhteydessä hyvinvointiin. Yksinkertaisimmillaan tämän huomaa hymyilemällä.
AINO HEIKKONEN TEKSTI
MARIA VILJA KUVITUS
Iso poskiluulihas vetää suupieliä ylös ja ulos. Silmän kehälihas siristää silmiä. Kasvoille nousee hymy, ja pian keskustelukumppaninkin suupielet kääntyvät ylöspäin. Sanaakaan ei ole vaihdettu, mutta silti tunnetila
kohenee.
Viestintään kuuluu paljon muutakin kuin sanoja: kasvojen ilmeet, eleet, asento, katse, tilaan asettautuminen,
kosketus ja äänen piirteet.
– Jotkut laskevat mukaan myös ajankäytön, eli kuinka nopeasti reagoi, puheviestinnän professori Pekka
Isotalus Tampereen yliopistosta sanoo.
Vaatteilla ja asusteillakin voi olla viestinnällistä merkitystä, mutta ne eivät ole varsinaista sanatonta viestintää, joka muuttuu tilanteiden ja tunteiden mukana. Isotaluksen mukaan sanaton viestintä on sisäänrakennettu ominaisuus, joka liittyy sekä ihmisen kehitykseen lajina että toisaalta kehitykseen yksilönä.
– Se on ensimmäinen tapa, jolla vauva oppii viestimään ja havaitsemaan viestintää.
Hymyn mieltä kohottava vaikutus on vain yksi esimerkki siitä, miten sanaton viestintä on yhteydessä hyvinvointiin. Katseella voidaan sulkea pois tai ottaa mukaan, ja kehon asennolla voidaan torjua tai osoittaa kiinnostusta. Toisaalta sanattoman viestinnän häiriintymisestä voi olla yksilölle ikäviä seurauksia. Esimerkiksi autismikirjon henkilöt voivat kokea sosiaaliset tilanteet hämmentäviksi ja vaikeiksi. Heidän kommunikointinsa on usein erilaista kuin muilla, esimerkiksi katsekontakti välttelevää. Skitsofreniaa sairastava ei välttämättä pysty eleillään, ilmeillään, äänensävyllään tai katseellaan viestimään erilaisia tunnetiloja. Ihmissuhdeverkosto voi kutistua pieneksi.
Isotalus sanoo, että ihmissuhteilla on hyvin suuri merkitys hyvinvoinnissa. Viestintäongelmat heijastuvat kaikenlaisilla ihmisillä hyvinvointiin, oltiin sitten työpaikalla tai kotona. Tämä koskee myös sanatonta viestintää. Siinä, missä sanoista ollaan hyvin tietoisia, sanattomassa viestinnässä on paljon sellaista, jota ei välttämättä itse edes huomaa.
Harjoitus tekee mestarin – vai tekeekö?
Omaa sanatonta viestintäänsä voi harjoitella. Pekka Isotalus sanoo, että ensin täytyy oivaltaa ja havaita omia kehittämiskohteitaan. Sen jälkeen niihin voi kiinnittää tietoisesti huomiota.
Arkipäivässä voi havainnoida muiden reaktioita. Esimerkiksi liian lähelle tuleminen voi herättää muissa ihmisissä torjuntaa.
Isotaluksen mukaan tehokkainta sanattoman viestinnän harjoittelu on, jos saa palautetta muilta. Siksi koulutus- ja opetustilanteet ovat hyviä harjoittelun paikkoja. Myös itsensä tarkasteleminen äänitteeltä tai videolta auttaa havaitsemaan omia tapojaan.
Oman viestintänsä harjoittelussa ulkoa opetteleminen voi kääntyä itseään vastaan.
– Bisneskirjallisuudessa on tarkkoja ohjeita esimerkiksi siitä, että pitäisi elehtiä kädet avoimina. Jos hairahtuu todella
yksityiskohtaisiin ohjeisiin, kiinnittää huomiota vääriin asioihin, jolloin itse asia sekä vuorovaikutus unohtuvat, Isotalus sanoo.
Hän kertoo esimerkin poliitikoista. Viestintäänsä vahvasti kontrolloivat poliitikot luovat tutkitusti epäaidon vaikutelman. Tämä selittyy tunteilla.
– Pikkuvauvalla kaikki viestintä on spontaania, kunnes viestintää opitaan hiljalleen kontrolloimaan. On todettu, että spontaanin viestinnän säilyminen vaikuttaa aidon ja myönteisen vaikutelman syntymiseen. Silloin meistä näkyy se, että ilahdumme tai emme pidä jostakin.
Luotettavuus kärsii ilman säröjä, jotka kertovat siitä, että ihminen on tunteineen läsnä tilanteessa.
Kokeile: Tarkkaillen voi oppia
- Havainnointi tarjoaa luontevan tavan tutustua entistä paremmin omaan ja muiden sanattomaan viestintään.
- Laita televisiosta äänet pois. Mieti, kuinka hyvin ymmärrät tapahtumia ja mitä voit päätellä sanattomasta
viestinnästä. - Videoi tai äänitä omaa puhettasi ja katso tai kuuntele tallenteita. Tiedosta kehityskohteita ja kiinnitä niihin huomiota jatkossa.
- Havainnoi sopivassa tilanteessa, miten ihmiset ovat asettautuneet pöydän ääreen. Minkälaisia vaikutelmia tilanteesta syntyy? Mihin ihmiset katsovat ja mitä sillä viestivät?
