Suurin osa arjen unohteluista johtuu kehnosta keskittymisestä aiheeseen, eikä taustalla useimmiten ole mitään vakavaa. Työmuistin kuormaa voi keventää monella tavalla.

AINO HEIKKONEN TEKSTI

Avaimet, lompakko ja silmälasit aina hukassa? Uusien ihmisten nimet hämärän peitossa? Jääkaapin sisällön puutteiden muisteleminen mahdotonta?

Ärsyttävää, mutta ei kovin vaarallista. Unohtelu nimittäin kuuluu elämään. Muistiliiton mukaan suurin osa arjen unohteluista johtuu kehnosta keskittymisestä aiheeseen, eikä siis taustalla useimmiten ole mitään vakavaa. Muistiongelmat voivat kuitenkin kieliä kiireestä, väsymyksestä sekä keskittymisen ja motivaation puutteesta.

Asiat eivät painu kunnolla mieleen, jos vaikkapa tekstiä lukiessa pohtii yhtä aikaa ostoslistaa tai työasioita. Tieto ei tallennu harhailevaan mieleen.

Muistin toiminta onkin yksi hyvän elämän kulmakivistä. Muistiliiton Muistioppaassa sanotaan, että ilman muistia käsitys maailmasta olisi vain havaintojen virtaa ilman ymmärrystä. Sanojen ja mielikuvien muodostaminen sekä ihmisten tunnistaminen vaatii muistia. Lisäksi arki pyörii muistin avulla: paikasta toiseen kulkeminen, rutiinit, työt ja harrastukset.

Oleellista muistin toiminnassa on tarkkaavaisuuden suuntaaminen. Muistaminen vaatii mieleen painamista, mielessä säilyttämistä ja mieleen palauttamista. Tutut asiat jäävät mieleen paremmin kuin vieraat, sillä omat tavoitteet, tunteet ja motivaatio vaikuttavat muistamiseen.

Työmuistin kuormaa voi keventää monella tavalla. Jos unohtelu riivaa, kokeile näitä vinkkejä. Ne muistat siitä, että kukin vinkki alkaa k-kirjaimella!

  • Kuvittele! Mielikuvat auttavat muistamaan – ja mitä erikoisempi mielleyhtymä, sitä tehokkaammin se jää mieleen. Työtehtävien muistamisen kikka on painaa päivän työt mieleen huoneittain: kulje toimisto mielessäsi läpi ja sijoita päivän tehtävät eri huoneisiin. Yhdessä paikassa neuvottelet aikatauluista, toisessa kirjoitat raportit. Mielikuvien sijoittaminen tuttuihin paikkoihin auttaa palauttamaan tehtävät mieleen, vaikka todellisuudessa tehtävät tehtäisiin omassa työhuoneessa.
  • Kokoa! Jos tehtävänä on painaa mieleen pitkä numerosarja, kokeile saisitko rakennettua siitä helposti muistettavan kokonaisuuden. Numerosarjan voi jakaa esimerkiksi samaan tyyliin kuin päivämäärän: 06122019 on paljon vaikeampi muistaa kuin 06.12.2019. Numerosarjalle voi luoda myös muistisäännön: ”itsenäisyyspäivä vuonna 2019”.
  • Kertaa! Muistia voi tehostaa juttelemalla, puhumalla ääneen, kirjoittamalla sekä toistamalla. Mitä enemmän asiaa pohtii, sitä helpompi se on palauttaa muistiin myöhemmin. Asiasta, joka pitäisi muistaa, voi tehdä itselleen kysymyksiä ja vastauksia, jolloin se tulee kerratuksi.
  • Keskity! Huolimaton käsittely vie pikkutavarat hukkaan. Esimerkiksi lompakon ja avainten löytäminen helpottuu, kun päättää, missä mitäkin säilyttää. Jos avaimet on laskettava muualle kuin yleensä, se kannattaa tehdä rauhallisesti keskittyen. Kun vielä toteaa mielessään, missä avaimet nyt ovat, paikka jää paremmin muistiin.

 

Jutun lähteenä on käytetty Muistiliiton verkkosivuja. Tunne & Mieli on mielen ilmiöistä kertova aikakauslehti, jonka julkaisija on Mielenterveyden keskusliitto.

Tilaa lehti