Voiko mistään tietää, onko sisäinen ääni intuitiota, pelkoa vai toivoa? Intuitiotutkija Asta Raami lohduttaa: kyllä voi, ja pitääkin.
ANNE SALOMÄKI TEKSTI
SHUTTERSTOCK KUVA
Intuitio, sisäinen ääni, voi kuulostaa henkimaailman jutulta.
Intuitiosta väitellyt tutkija Asta Raami taistelee ennakkoluuloja vastaan: hän haluaa intuition olevan päätöksenteon työkalu, sillä usein ajatustyömme ja päätöksemme tapahtuvat joka tapauksessa intuition varassa. Siksi jokaisen on syytä tietää, mistä intuitio kumpuaa ja miten siitä voi saada apua.
1. Intuitiota on kaikilla, eikä se ole aina samanlaista
Intuitiokokemukset ovat hyvin henkilökohtaisia, ja niitä on yhtä laaja kirjo kuin ihmisiäkin.
– Kukin havaitsee eri asioita ja kehot ovat eri tavoin herkkiä. Kaikkia aistimuksia ei voi palauttaa viiteen perusaistiin, Raami selittää.
Intuitio kuitenkin sopii aivan kaikkien työkaluksi. Raami kutsuu sitä jokaisen saamaksi syntymälahjaksi.
– Intuitio on ensinnäkin todella nopea päätöksentekoprosessori ja aivan nerokas innovointikoneisto. Ilman sitä ei synny mitään uutta.
Vaikka intuitio sopii kaikille elämän osa-alueille, Raami haluaa erityisesti korostaa sen merkitystä työelämätaitona. Varsinkin yksinyrittäjälle intuitio on arvokas väline, kun keskustelukumppaneita ei välttämättä ole.
– Intuition näkökulmasta mahdottomia ongelmia ei ole, on vain kyvyttömyyttä nähdä ratkaisuja.
2. Intuitio on jatkumo
Raamin mukaan päättely lepää intuition tekemän esityön varassa. Intuitio perkaa jättimäistä tietovirtaa ja suodattaa signaaleja ja havaintoja esimerkiksi siitä, onko tilanne uhkaava tai idea hyvä.
Intuition lähde vaikuttaa siihen, kuinka luotettavaa tieto on. Intuitio myös kasvaa ja kehittyy oppimisen myötä.
Esimerkiksi asiantuntijuuteen perustuva intuitio on yleensä luotettavampaa kuin kulttuuriseen tai sanattomaan oppimiseen liittyvä. Lääkärin arvio potilaan tilasta on asiantuntemuksen vuoksi vakaammalla pohjalla kuin se, arvioiko ihminen kohtaamansa tuntemattoman rehelliseksi vai epärehelliseksi.
Lisäksi olemassa on biologiaan ja vaistoihin perustuvaa intuitiota sekä intuitiota, joka tuntuu mystiseltä ja jonka lähde ei ole selvillä.
– Intuitioon voi liittyä ilmestyksen kaltaista tietämistä tai visionäärinen oivaltamisen tila. Osin siitä syystä intuitiolla on epämääräinen maine.
3. Intuitiota voi oppia ja opettaa
Kuten mikä tahansa tieto, intuitiokin voi vinoutua. Raamin mukaan intuitio voi sotkeutua esimerkiksi pelkoon tai alitajuiseen toivoon. Myös rakastuminen voi kuorruttaa intuition kokemuksen.
Tuntemukset voi kuitenkin erottaa toisistaan. Vaikkapa pelko on yleensä helppo tunnistaa, sillä siihen liittyy jännittyneisyyttä ja varautuneisuutta. Sen sijaan intuitio on neutraali, eli mukana ei tule voimakkaita tunnereaktioita.
– Kun intuitio antaa tärkeän signaalin, kannattaa tutkia, liittyykö siihen pelkoa tai pelästymistä. Oma erottelukyky kehittyy, kun alkaa tarkastella omia tuntemuksia, Raami neuvoo.
Intuitiota ei myöskään tarvitse odottaa päähän pälkähtävänä oivalluksena. Raami sanoo, että intuition kautta voi myös hakea tietoa. Parhaita hetkiä tähän ovat tilanteet, joissa olo on rentoutunut ja mieli ”huokoinen”, kuten suihkussa tai juuri ennen nukahtamista.
– Väite on näin tiedon aikakautena hurja, mutta tutkimuksen mukaan intuition avulla voi hakea lähes mitä tahansa tietoa.
4. Intuition lopputulos voi yllättää
Raami haastatteli väitöskirjatutkimustaan varten investointipankkiiria, jonka ensimmäinen miljardi oli luotu kahdella hypyllä tuntemattomaan. Talousalan asiantuntijana tämä oli tiennyt, ettei toisessa sijoituksessa ollut järkeä, ja toista hän ei tuntenut riittävän hyvin, jotta päätös olisi ollut rationaalisesti perusteltavissa.
– Intuitio johdatti häntä. Se on kuin ikkuna: jos ei rohkene toimia, se menee kiinni, Raami kuvailee.
Usein toistuvia esimerkkejä intuitiosta ovat rekrytointitilanteet. Raami on kuullut useita esimerkkejä siitä, että vaikka paperilla on näyttänyt hyvältä, haastattelussa intuitio on antanut varoitussignaalin.
– Tutkimushaastateltavien mukaan näissä tilanteissa rekrytointi on ollut virhe tai katastrofi.
Raami kehuu intuitiota ylivertaiseksi erityisesti tilanteissa, joissa tietoa on saatavilla joko liikaa tai liian vähän, kuten investointipankkiirin sijoituksissa. Sen käyttäminen edellyttää kuitenkin treeniä.
– Olennaisinta on, ettei intuitio perustu pelkoon tai toiveajatteluun.
Juttu on ensin julkaistu Tunne & Mieli -lehden numerossa 4/2018. Tunne & Mieli on mielen ilmiöistä kertova aikakauslehti, jonka julkaisija on Mielenterveyden keskusliitto.
