Luonnon terveysvaikutukset ja tietoisuustaitojen harjoittamisen edut yhdistyvät, kun keskittymiskykyä vaalii metsässä.
AINO HEIKKONEN TEKSTI
Keskittymiskyvyn repaleisuus on vitsaus, johon on tarjolla monenlaisia harjoituksia. Stressinhallinnan kouluttaja, kirjailija Mia Jokiniva löytää keskittymisen lähteen supisuomalaisesta luonnosta – jos keskittymiskyky on riekaleina, kannattaa siis hänen mukaansa mennä metsään.
Suositus löytyy Jokinivan kirjasta Metsäjooga (Gummerus 2018). Metsässä joogaamisen ohella kirja tarjoaa tietopaketin metsistä, ihmisen metsäsuhteesta ja luonnon vaikutuksista hyvinvointiin.
Moniajon, multitaskauksen, vastapainoksi Jokiniva ujuttaa ajatusta monotaskauksesta, yhteen asiaan keskittymisestä – mieluiten metsässä. Siinä kaikki häiriötekijät, kuten laitteet ja mittarit, jätetään pois. Älypuhelinten ja aktiivirannekkeiden sijaan varusteina ovat siis oma mieli ja hetki aikaa. Jokiniva suosittelee aisti- ja keskittymisharjoittelua luonnossa viiden minuutin annoksissa parin viikon ajan. Sen jälkeen treenin voi pidentää kymmeneen minuuttiin. Jos keskittyminen on yhä vaikeaa, palataan takaisin viiteen minuuttiin.
Jokinivan keinot ovat lähes jokaisen ulottuvilla: keskittymistä voi hänen ohjeillaan vaalia vaikka kävelemällä metsäpolkua edestakaisin tai istumalla mukavassa paikassa ympäristöä ja omia tuntemuksiaan havainnoiden. Metsäjooga-kirjassa on tähän lukuisia tehtäviä. Luonnossa toteutettavia tietoisen läsnäolon harjoituksia suositellaan myös Mielenterveystalo-sivustolla. Sen mukaan niissä yhdistyvät sekä metsän terveysvaikutukset että tietoisuustaitojen harjoittamisen edut.
Stressiä aiheuttavat monenlaiset arkielämän tekijät, kuten jatkuva kiire, liiallinen vastuu tai perheongelmat.
Älypuhelinten ja aktiivirannekkeiden sijaan varusteina ovat siis oma mieli ja hetki aikaa.
Jokinivan mukaan ymmärtääkseen metsässä meditoimisen hyötyä on ymmärrettävä juuri stressireaktiota. Stressi on ollut ihmiselle tärkeä suojakeino vaaran uhatessa. Jokiniva kirjoittaa, että stressihormonien avulla ihminen on valpas analysoimaan nopeasti uhan ja taistelemaan tai pakenemaan. Vastaava reaktio, joka on suojannut ihmistä henkeä uhkaavilta vaaroilta, käynnistyy nyky-ympäristön ärsykkeistä, kuten monen asian tekemisestä samaan aikaan.
Jokinivan mukaan yhtäaikaisen tekemisen sijaan aivot itse asiassa vaihtavat keskittymisen kohdetta nopeasti. Lopulta keskittymiskyky häiriintyy.
Metsän Jokiniva näkee paikkana, jossa voi päästää irti hallinnasta, sillä metsää ei voi komentaa tai säädellä. Metsässä voi hänen mukaansa vahvistaa ”niitä aivojen sisäisiä verkostoja ja viestipolkuja, jotka ovat käytössä keskittyneessä, yksikohteisuuteen pyrkivässä tilassa”.
Jo pelkkä luonnossa oleilu auttaa tutkitusti palautumaan stressistä ja kohentaa mielialaa. Tämä näkyy kehossa esimerkiksi sykkeen tasoittumisena ja verenpaineen alenemisena. Jokinivan kirjassa metsää ei silti ajatella vain ihmisen hyvinvoinnin välineenä, vaan elämä luonnossa nähdään arvokkaana sellaisenaan.
KOKEILE!
Mielenterveystalon verkkosivuilla on useita luonnossa tehtäviä harjoituksia, joiden avulla on tarkoitus löytää omaan arkeen sopivia ja säännöllisiä hyvinvoinnin lähteitä.
Kiinnostaako sinua mielen hyvinvointi? Tunne & Mieli on mielen ilmiöistä kertova aikakauslehti, jonka julkaisija on Mielenterveyden keskusliitto.