Tieto aivojen toiminnan vaikutuksesta tekoihimme, kokemuksiimme ja tunteisiimme voi muuttaa ihmisen käsitystä itsestään ja elämästä.

MARJAANA TUNTURI TEKSTI

Tuore aivotutkimus avaa kiehtovia näkökulmia ihmisyyteen. Aivotutkimuksen avulla on voitu osoittaa, että se, millaisiksi ihmisiksi tulemme, riippuu siitä, missä olemme kasvaneet. Käsityksemme maailmasta ja itsestämme ei lopulta synny siitä, mitä maailmassa tosiasiassa tapahtuu, vaan siitä, mitä aivoissamme tapahtuu kohdatessamme maailman.

David  Eaglemanin teos Aivot — Ihmisen tarina (Atena 2018) on kattava tietopaketti aivojen toiminnasta. Kirja kertoo ymmärrettävällä tavalla, miten aivot kehittyvät, mitä niiden toiminnasta nykytutkimuksen valossa tiedetään ja mitä aivojen joustavuus voi tulevaisuudessa tarkoittaa.

Ihmisen aivojen hidas, yli 20 vuotta kestävä kehittyminen mahdollistaa ihmisen sopeutumisen hyvin erilaisiin elinolosuhteisiin. Eläinten aivot sen sijaan kehittyvät huomattavasti nopeammin, minkä vuoksi eläimet eivät kykene elämään kuin tietyillä, niille lajityypillisesti ominaisilla alueilla.

Aivotutkimus pystyy osoittamaan, että ihminen on aivojensa vanki, ja jopa rakastumisen kokemus on sidoksissa aivojemme toimintaan. Tämä ei silti vähennä ihmisyyden kiehtovuutta. Keinoälyä tutkittaessa on havaittu, että oppimiskyvystään huolimatta nykyiset robotit toimivat tietämättä, miten ja miksi ne jotakin tekevät. Keinoälyyn ei ole vielä osattu luoda tietoisuutta.

Aivot ovat loputtoman kiinnostava tutkimuskohde, ja niiden joustavuuden takia ihmisen lajikehityksen mahdollisuudet ovat rajattomat. Edelleenkään ihmisen fysiikka ei mahdollista lentämistä, mutta jo nyt aivot voivat esimerkiksi ohjata robottikäsivartta ajattelun avulla. Tulevaisuudessa aivot voidaan opettaa ohjaamaan ajatuksen voimalla vaikkapa pölynimuria.

Eagleman uskookin, että nykyihmisellä on enemmän yhteistä kivikautisten esi-isiensä kanssa kuin kuuden sukupolven päässä olevilla jälkeläisillämme on meidän kanssamme.

Jos olet kiinnostunut ihmisyyden mysteeristä, suosittelen tutustumaan tähän helposti lähestyttävään kirjaan. Aivojen toiminnan ymmärtäminen ei tee elämästä merkityksetöntä vaan entistä kiehtovampaa.

 

Kolme ajatusta aivoista

1. Arkinen, yksinkertaiselta tuntuva toimintamme vaatii aivoiltamme hyvin monimutkaisia prosesseja.

2. Fysiikan rajoitusten takia ihmisen ei ole mahdollista lentää, mutta aivojen muovautuvuus voi tulevaisuudessa mahdollistaa koneiden liikuttamisen ajatuksen voimalla.

3. Vaikka keinoäly on tehokas oppija, sille ei ole pystytty luomaan tietoisuutta, eikä aivotutkimuksissa ole löydetty syytä ihmisen ainutlaatuiselle sisäiselle kokemukselle.

Ote kirjasta:

”Vain yksi asia on varma: lajimme on vasta jonkin alussa, emmekä vielä täysin tiedä, minkä. Elämme ennennäkemätöntä ajanjaksoa. Aivotiede ja teknologia kehittyvät rinta rinnan, ja se, mitä tapahtuu niiden leikkauspisteessä, muuttaa sen, mitä me olemme.”

 

Juttu on ensin julkaistu Tunne & Mieli -lehden numerossa 4/2018. Tunne & Mieli on mielen ilmiöistä kertova aikakauslehti, jonka julkaisija on Mielenterveyden keskusliitto.

Tilaa lehti