Jokaisen on mahdollista löytää oma kutsumuksensa tutustumalla motiiveihinsa ja asioihin, joiden parissa viettää kaikkein mieluiten aikansa. Siitä syntyy kestävä onnellisuus, neuvoo filosofi ja yrittäjä Lauri Järvilehto.
SATU VÄISÄNEN TEKSTI
”Sana kutsumus kuulostaa monesta pelottavalta. Kutsumusammatista tulee mieleen pappi, palomies tai presidentti, mutta ei kutsumuksen tarvitse olla mitään suurta. Yksinkertaisuudessaan se on sitä, että toteuttaa itseään.
Harva ihminen kuitenkaan tuntuu tietävän, mikä on hänen intohimonsa. Intohimokaan ei tarkoita sitä, että hihkuu riemusta joka päivä. Ehkä parempi sana olisi tekemisen mielekkyys ja merkityksellisyys.
Mielekkyys syntyy kahdesta seikasta: siitä, että tekee arjessa kiinnostavia asioita sellaisella tavalla, joka tuottaa muille hyötyä eli lisäarvoa. Kun siis oma intohimo kohtaa maailman tarpeet, syntyy kutsumus.
Itsensä toteuttaminen tuo pysyvää onnellisuutta. Jos tavoittelee rahaa, titteleitä tai statusta, kokee vain ohikiitäviä onnenläikähdyksiä. Silloin ajautuu oravanpyörään, jolloin mikään ei riitä. On ihan ok hankkia vaikkapa nopea auto, jos on tehnyt työtä, joka on tyydyttänyt sisäisesti. Mutta jos hankkii nopean auton siksi, että pitää näyttää naapurille, ja tekee työtä vain rahasta, onnen tunne katoaa nopeasti, vaikka saisi pihaan Ferrarin. Sen jälkeen pitää taas saavuttaa lisää.
Työstä saa nauttia
Yhteiskunnassamme on vinksahtanut ajatus siitä, että työn täytyisi olla raskasta. Myytti, että työnteko on ankeaa, lähtee jo koululaitoksesta. Jos haluaakin tehdä vaikka jotain luovaa, neuvotaan helposti, että ’hanki oikeita töitä’.
Vaikka ihmisellä olisi paha olo tehdessään työtä, on vain totuttu puremaan hammasta. Sillä on kuitenkin hirveä ero, onko ihminen motivoitunut tekemään töitä vai epämotivoitunut. Se on ihan todistettu tutkimalla tuottavuutta.
Itse olen ollut onnekas, että olen löytänyt omat kutsumukseni. Ensimmäinen kutsumukseni oli tehdä töitä musiikin parissa. Aloin soittaa pianoa 6-vuotiaana ja kirjoitin ensimmäiset biisini 14-vuotiaana. Asuin lapsena Oulussa ja siellä opetettiin, että musiikilla ei voi elää. Muutin Helsinkiin ja ilmapiiri hieman parani. Elätin itseni muusikkona kymmenen vuotta.
Akateeminen vaihe tuli kuvioihin siinä vaiheessa, kun musabisneksessä alkoi mennä liian kovaa. Lähdin silloin Ranskaan mukanani läjä filosofian kirjoja ja siellä tajusin, että haluan opiskella filosofiaa. Suoritettuani maisterin tutkinnon filosofiassa tajusin, että humanistin tutkinto ei ole mikään lisäarvo. Sen alan työpaikkoja oli tarjolla vain 3–4 kappaletta.
Luin paljon self-help-kirjoja. Sitten kerran lenkillä tuli idea kutsumuskartasta. Kutsumuskartan ansiosta perustin Filosofian Akatemian, jonka kautta olen päässyt kouluttamaan ja luennoimaan ihmisiä niin yliopistoissa kuin pörssiyhtiöissä.
Miljoonia mahdollisuuksia
Kutsumuskartta osoittaa, miten valtava määrä vaihtoehtoja meillä on. Jos listaa siihen kymmenen asiaa, joista nauttii, yhdistelemällä niitä keskenään saadaan jopa 3,5 miljoonaa eri vaihtoehtoa. Siinä on minun vastaiskuni niille, jotka sanovat, että ’mun alan töitä ei ole’. Moni antaa tutkintonsa rajoittaa liikaa vaihtoehtojaan.
Kutsumustyössä on itselle merkityksellisten asioiden ydin, loput voivat olla harrastuksia. Kutsumuksesta voi saada leipätyön, jos sen tekemiselle on kysyntää. Toisaalta yksi myytti on se, että kutsumusammatista ei muka tarvitsisi maksaa, kuten sairaanhoitajille tai taitelijoille. On päätön ajatus, että jos teet jotain, joka on arvokasta toiselle, siitä ei saisi pyytää rahaa.
Merkityksellisyys ei määrity siis ammatin mukaan, vaan oman intohimon perusteella. Puistossa kitaraa soittava hippi ei ole automaattisesti sen enempää kiinni kutsumuksessa kuin Wall Street -tyyppi, jos hippi oikeasti haluaisi tehdä jotain muuta. Jos pörssiin mennessä ihminen pääsee flow-tilaan, jolloin aika katoaa koska nauttii työstään niin paljon, on löytänyt kutsumuksensa.
Vaikka löytäisi kutsumusammatin, ei sekään ei ole aina yhtä auvoa. Ratkaisevin tekijä hyvään elämään on arjen kokonaisuus, se miten käytämme valveillaoloaikamme. Hyvä elämä on sitä, että voi maanantai-iltapäivänä kello 13.30 todeta, että elämä on aika ok.”
Harjoittele! Kutsumuskartta
Kutsumuskartta kertoo siitä, kuka olet. Mitä tekisit, jos kukaan tai mikään ei rajoittaisi sinua?
Ota A4-paperi. Kirjoita ylös kaikki sellainen tekeminen, joista nautit niiden itsensä vuoksi – ei niiden, joista saa parhaan palkan tai muut tykkäävät. Voit kirjoittaa vaikkapa lukeminen, kirjoittaminen, autolla ajaminen, tenniksen pelaaminen, puun sahaaminen ja niin edelleen. Pyri täyttämän koko arkki.
Pisteytä sitten jokainen askare antamalla arvosana yhdestä kolmeen: 3 niille, joita saat jo nyt tehdä sydämesi kyllyydestä, 2 niille, joita tekisit mielelläsi enemmän jos olisi aikaa tai rahaa ja 1 asiat, joita et pääse tekemään ehkä ollenkaan.
Seuraavaksi selvitä, miten voisit synnyttää tilanteen, jossa jokaiseen kohtaan listallasi tulisi arvosanaksi kolmonen. Voit hämmästyä, miten paljon vaihtoehtoja löytyy.
Kuva: Speakersforum
Lauri Järvilehto
- filosofian tutkija ja kouluttaja
- perustanut Filosofian Akatemian
- yksi Lightneer-mobiilipelifirman perustajista
- kirjoittanut useita kirjoja, kuten Upeaa työtä! Näin teet itsellesi unelmiesi työpaikan
- kirjoittaa Ajattelun ammattilainen -blogia
- asuu Helsingissä vaimon ja viiden lapsen kanssa.
Tämä juttu on osa positiivisen psykologian juttusarjaa, ja se on julkaistu alun perin Tunne & Mieli -lehden numerossa 4/2018. Lue sen seuraava osa lehdestä 5/2018! Tunne & Mieli on mielen ilmiöistä kertova aikakauslehti, jonka julkaisija on Mielenterveyden keskusliitto.
