Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen kirjoittavat, että läsnäolotaitojen harjoittelu on itsestä huolehtimista ja toisten huomioimista.
AINO HEIKKONEN TEKSTI
Läsnäolotaitojen harjoitteleminen yhdessä voi vahvistaa ryhmän yhteenkuuluvuutta, toisten huomioimista ja vuorovaikutusta. Tämän huomion tekevät varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan kouluttajat Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen kirjassaan Polkuja rauhoittumiseen – läsnäolotaitoja lapsille ja nuorille (Lasten keskus 2018).
Läsnäolotaitojen harjoittelu onkin kirjoittajien mukaan itsestä huolehtimista ja toisten huomioimista.
Tietoisuustaidoista on tutkitusti hyötyä esimerkiksi stressinhallinnassa. Yksinkertaisuudessaan kyse on huomion suuntaamista johonkin tiettyyn kohteeseen tarkoituksella tässä hetkessä.
Ryhmätoiminnassa ohjaajalla on Aitlahden ja Reinikaisen mukaan tärkeä rooli varmistaa, että kaikilla on tilaa olla oma itsensä. Rentoutuminen on muidenkin ympäröimänä mahdollista.
He huomauttavat, että rauhoittuminen ei ole passiivista vetäytymistä vaan aktiivista olemista. Usein rentoutumisen ensimmäinen askel on syvä hengitys.
Heidän kirjansa on suunnattu etenkin lasten ja nuorten ryhmien kanssa työskenteleville, mutta osaa harjoituksista voi hyvin soveltaa muillekin. Esimerkiksi pallon liikkeestä laakealla vadilla tai kynttilän valon ja lämmön aistimisesta voi lumoutua aikuinenkin.
Kokeile porukalla!
Istukaa tai seiskää piirissä. Etsikää hyvä asento ja sulkekaa silmät.
Harjoituksen vetäjä kertoo, että jotain saapuu jokaisen luokse vuorollaan. Kun huomaa, että se jokin on saapunut omalle kohdalleen, on lupa avata silmät. Muut odottavat omaa vuoroaan.
Ohjaaja ottaa käteensä kynttilän, johon on sytytetty tuli jo etukäteen. Hän kiertää kynttilän kanssa hitaasti piirin sisäpuolella ja vie kynttilän valon jokaisen luokse yksi henkilö kerrallaan.
Valo viedään kunkin osallistujan kasvojen luokse, kuitenkin turvallisen etäisyyden päähän. Kynttilän annetaan olla paikoillaan kasvojen lähellä niin kauan, että valon saanut osallistuja havaitsee sen lämmön ja valon ja avaa silmänsä.
Harjoituksen vetäjä siirtyy seuraavan henkilön luokse. Se, jonka luona valo on jo käynyt, jää odottamaan, kunnes jokainen ryhmästä on avannut silmänsä.
Harjoituksen lähde: Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen: Polkuja rauhoittumiseen – läsnäolotaitoja lapsille ja nuorille (Lasten keskus 2018).
