Sisäinen puhe viittaa ihmisen tapaan puhutella hiljaisesti itseään. Sitä ei välttämättä ole helppo tunnistaa.

AINO HEIKKONEN TEKSTI

Havahduitko kuuntelemaan omia ajatuksiasi? Hyvä, sillä ne voivat olla reitti omien käsitystesi ja uskomustesi luo.

”Kun tunnistaa oman tapansa ajatella, siihen voi pyrkiä vaikuttamaan – tai ainakin sitä voi alkaa kyseenalaistaa”, psykologian tohtori, psykologi Satu Kaski ja valmentaja Marianne Miettinen kirjoittavat Onnistumisen taidot – löydä tie tavoitteisiin -kirjassa (Kirjapaja 2018).

Sisäinen puhe viittaa ihmisen tapaan puhutella hiljaisesti itseään. Sitä ei  aina ole helppo tunnistaa. Ihmisen sisällä voi jutustella lempeä kannustaja ja tsemppari tai piillä pisteliäs kritisoija. Esimerkiksi unettomuudesta kärsivillä sisäinen ääni on Mielenterveystalon mukaan usein huolestujan, kriitikon, uhrin tai täydellisyyden tavoittelijan.

Arto Pietikäinen puhuu Joustava mieli -kirjassaan (Duodecim 2014) liioittelevista, yksipuolisen kielteisistä tai jäykistä ajatuksista tulkinta-ansoina. Niitä ovat esimerkiksi ylivaativat ajatukset (“on pakko”), kielteiset arvioinnit itsestä (“olen huono ihminen”) ja ajatustenluku (“pomon mielestä olen luuseri “).

Satu Kaski ja Marianne Miettinen tarjoavat sisäisen puheen tunnistamisen avuksi tilannepäivyriä, joka voi auttaa jäsentelemään tapahtumaa ja sen aiheuttamaa ajatusta, tunnetta, kehon reaktiota ja omaa toimintaa. He suosittelevat sitä erityisesti epävarmoihin tai pelokkaisiin tilanteisiin. Näin voi saada kiinni omista rajoittavista uskomuksistaan.

 

Esimerkki: Näin tilannepäivyri voi toimia työpaikalla

Pysähdy tilanteessa, jossa huomaat olevasi epävarma.

  • Tapahtuma: Työkaveri kurtisti kulmiaan puheenvuoroni aikana.
  • Ajatus: Hän ei pitänyt ideaani hyvänä.
  • Tunne: Epävarma ja jännittynyt.
  • Keho: Posket punastuivat, hengitys muuttui pinnalliseksi.
  • Toiminta: Aloin takellella, lievensin ehdotustani.

Vastaava esimerkki myönteisestä tapahtumaketjusta voisi olla seuraavanlainen.

  • Tapahtuma: Työkaverini hymyili ja nyökkäsi puheenvuoroni aikana.
  • Ajatus: Hän piti ideastani.
  • Tunne: Itsevarma.
  • Keho: Rento ja rauhallinen.
  • Toiminta: Esittelin ideani rohkeasti.

 

Voiko kokemusta muuttaa?

Kaski ja Miettinen kirjoittavat, että kun itseään alkaa havainnoida, kokemuksiaan voi myös muuttaa.

Työkaverin kulmien kurtistus ei välttämättä tarkoita sitä, että et olisi hyvä työssäsi – se voi liittyä esimerkiksi siihen, että hänellä itsellään on erilainen idea samasta asiasta. Myös tunteeseen ja keholliseen reaktioon voi vaikuttaa. Entä, jos rauhoitatkin hengitystä?

Järkikin auttaa. Mielenterveystalon ohjein kielteisiä puhemalleja voi haastaa järkiperäisellä tarkastelulla. Mikä puhuu kyseisen ajatuksen puolesta, tai millä se voidaan todistaa? Järkeilemällä pahinta pelkäävä voi huomata, että tosiasioiden valossa tilanne näyttääkin ihan hyvältä – tai perfektionisti todeta, että vähempikin riittää. Arto Pietikäisen mukaan haastaminen tarjoaa etäisyyttä ajatuksiin.

Kaski ja Miettinen kirjoittavat, että vastaväite voi olla myös myönteinen. Kielteisen sisäisen puheen rinnalle voi siis opetella rakentamaan myös toiveikkuutta ylläpitäviä ajatuksia. Entä, jos epäonnistumisen sijaan ajatteleekin mahdollisuuksia?

 

Kokeile: Myönteisen puheen harjoitus

Kirjoita vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

  • Minkälainen ajattelu auttaa minua onnistumaan?
  • Kun ajattelen näin, millainen olo siitä tulee?
  • Mitä mahdollisuuksia näen?
  • Mikä on minulle oleellista nykyhetkessä?

Harjoituksen lähde: Satu Kaski ja Marianne Miettinen: Onnistumisen taidot – löydä tie tavoitteisiin (Kirjapaja 2018). Myös jutussa esitelty tilannepäivyri on mukautettu esimerkki kirjasta.

 

Tunne & Mieli on mielen hyvinvoinnista kertova aikakauslehti, jonka julkaisija on Mielenterveyden keskusliitto.

Tilaa lehti