Sisu on suomalaisille tuttu käsite, mutta sitä ei ole aina tarkasteltu psykologisena kapasiteettina, inhimillisen kasvun mahdollistajana tai yhteisöllisyyden rakentajana. Monien sattumien summa on tehnyt Emilia Lahdesta kansainvälisen sisututkijan.
HENNA TARJANNE-LEKOLA TEKSTI
”Sisu ilmiönä pakenee sanoja. On mystistä, miten ihminen pystyy ahdingossa ylittämään itsensä, löytämään piilossa olevia voimavaroja. Samanaikaisesti tutkin sisun todellista luonnetta ja elän elämääni, jossa vastoinkäyminen on muuttunut traumasta kumpuavaksi kasvuksi.
Vuoden 2010 loppu New Yorkissa oli vedenjakaja elämässäni. Koin henkistä ja fyysistä väkivaltaa, ja elin pahoinpitelyjen jälkiä peitellen. Käännekohdassa ei ollut yhtään sankarillista kohtaa, vaan asiat etenivät ja ihmissuhde tuli päätökseen.
Ensin koin suurta epäonnistumista ja häpeää. Pikkuhiljaa osasin iloita, että olin hengissä. Sisukkuuteni näkyi siinä, että jaksoin kerätä särkyneitä elämän palasia kokoon. Sydämeeni nousi ohittamaton tarve auttaa väkivaltaa kokeneita ja poistaa hiljaisuutta, ympäristön vetämää häpeän verhoa väkivallan kokeneiden kasvoilta. Pohdin, miten voisin kääntää oman kokemukseni avuksi muille. Halusin auttaa muita ihmisiä välttämään sudenkuoppia toipumisen tiellä.
Käsiini tupsahti psykologian professori Martin Seligmanin kirja positiivisesta psykologiasta ja se teki minuun vaikutuksen. Päädyin jättämään assistentin työni New Yorkin pääkonsulaatissa ja aloitin positiivisen psykologian maisteriopinnot Pennsylvanian yliopistossa vuonna 2012.
PITKÄN TÄHTÄIMEN SINNIKKYYTTÄ
Uusissa opinnoissani kuulin professori Angela Duckworthin tutkimasta ’gritistä’ eli pitkän tähtäimen sinnikkyydestä. Minua kiehtoi ymmärtää, miten ihmiset selviävät äärimmäisen rankoista kokemuksista. Pian suomalainen sisu valikoitui omaksi tutkimuskohteekseni.
Samoihin aikoihin juoksuharrastukseni elpyi. Se oli tärkeä osa toipumisprosessia. Näin unen, jossa juoksen vihreässä metsässä, jossain kaukana. Uni seurasi mukana uudessa elämänvaiheessa länsirannikolla. Jossain kohdin päiväunelmissa haaveilin juoksemisesta Uudessa-Seelannissa.
Vuoteen 2015 mennessä rohkeus oli kasvanut niin vahvaksi, että oli aika tehdä jotain näkyvää ja vaikuttavaa. Se oli lähtölaukaus Sisu Not Silence -kampanjalle, joka on lähisuhdeväkivallan vastainen.
Kampanjatyöhön sisältyi yhteisötapahtumia, kirjoituksia ja aktivismia sen kaikissa muodoissa. Kahdessa vuodessa treenasin itseni taviksesta ultrajuoksijaksi.
Kampanja vaati sekä rohkeaa johtajuutta, projektinhallintaa että oman sisäisen äänen kuuntelemisen taitoa. Päädyin esimerkiksi siirtämään ultrajuoksua vuodella eteenpäin, ja se oli yksi viisaimmista päätöksistäni.
Tammikuussa 2018 koitti hetki startata 2 400 kilometrin matkalle läpi Uuden-Seelannin. 50 päivän ultrajuoksu opetti minulle, että ei ole muuta todellisuutta kuin käsillä oleva hetki ja siitä selviäminen. Kiperissä ja toivottamalta tuntuvissa tilanteissa avautui antautumisen tunne. Silloin päästin irti. Päästin irti kontrollista. Tunsin, miten sisun pienin yksikkö on henkäys, askel tai yksi sydämenlyönti.
SISUKSISTA KUMPUAVAA ENERGIAA
Suomen kielessä sisu tarkoittaa alun perin sisusta. Sisu on tunnettu meillä noin 500 vuoden ajan kulttuurisena oletuksena. Perinteisesti sisuun liitetään maskuliinisia laatuja, kuten mielenlujuutta, toiminnallisuutta, sankarillisuutta ja yksin selviämistä. Sisu vaatii tasapainokseen myös feminiinisen voiman elementit: joustavuuden, muokkautuvuuden ja irti päästämisen rohkeuden.
Sisun ilmiökenttä on monisäikeinen ja mystinen. Ymmärtämällä sisun herkkää ja sisäisen huolenpidon puolta avautuu mielenkiintoinen ja monitulkintainen maailma. Minulle sisu on henkistä, syvältä tulevaa energiaa.
Kehon merkitys on vahvistunut sisututkimuksessa. Aiemmin painotettiin ajattelua, kognitiivista ja näkyvää puolta, mutta mieli ei yksin selitä sisua. Pari vuotta sitten minulle valkeni, miten ihmiset vaistomaisesti sisusta puhuessaan tuovat kädet lähelle kehon keskustaa. Sisu ei ihmisten puheissa ja kokemuksissa sijaitse päässä, vaan alavatsassa.
SISU ON MYÖS YHTEISKUNNALLISTA
Sisu ei asu yksin yksilössä vaan se kutoutuu yhteisöön. On meidän yhteinen vastuumme luoda kulttuuri, joka korostaa rakentavaa sisua. Sisu voi auttaa meitä näkemään ihmisten olosuhteet, vastoinkäymiset ja tilanteet yli kansallisuuksien ja maiden rajojen. Ihmisissä on kykyä kurottautua kohti toivoa ja ratkaisuja.
Lopulta olemme kaikki vastoinkäymisten äärellä yhtä paljaita ja haavoittuvaisia. Ihmisten yleismaailmallinen pelko on yksin jääminen – se, että meitä ei nähdä tai kuulla. Vastavoimana toimivat omien tarinoiden jakaminen ja myötätunnon herättäminen. Sisua voi kehittää yhteisesti, kokemuksia ja ideoita jakamalla, kohtamaalla ihmisiä aidosti.
Maailma voi muuttua parempaan, jos opimme ottamaan vastuuta toisistamme ja toimimaan rakentavasti yhteisöissämme, yksi askel kerrallaan.”
Harjoittele: Vahvista rakentavaa sisua
1. Pyri tietoisesti havaitsemaan omassa elämässäsi, miltä rakentava sisukkuus näyttää ja miltä se tuntuu kehossa. Onko jokin toiminta rikkovaa vai mahdollistavaa? Elämämmehän osin kulttuurissa, joka palkitsee raatamisen, itsensä uhraamisen ja kiireen. Osaatko tasapainottaa toimintasi riittävällä itsestäsi huolehtimisella?
2. Jos olet epävarma, kannattaako jossain kohdassa kurottautua sisuun, kysy itseltäsi, mitä varten teet mitä teet ja mahdollistaako eteenpäin porskuttaminen tässä kohdin elämän jatkuvuuden pitkällä tähtäimellä ja kohottavalla tavalla.
3. Kaikki alkaa itsetuntemuksesta ja rehellisyydestä itseä kohtaan. Kun opimme tunnistamaan syyt toimintamme takana, voimme tehdä valintoja jotka johtavat sisun käyttämiseen tasapainoisella tavalla.
Kuva: Johanna Merenheimo
Emilia Lahti
- kansainvälinen johtava sisututkija aktivisti: Sisu not Silence -kampanjan käynnistäjä, Ten Outstanding Young Persons of the World -finalisti 2018
- yhteiskuntatieteiden maisteri ja soveltavan positiivisen psykologian maisteri
- väitöskirja sisusta tekeillä Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitokselle.
Juttu on osa positiivisen psykologian juttusarjaa ja se on ensin julkaistu Tunne & Mieli -lehden numerossa 5/2018. Lue sarjan seuraava osa lehdestä 6/2018! Tunne & Mieli on mielen ilmiöistä kertova aikakauslehti, jonka julkaisija on Mielenterveyden keskusliitto.
