Monen laitteen ja sovelluksen käyttäminen yhtä aikaa voi haitata keskittymistä, mutta esimerkiksi pelaamisesta voi olla hyötyäkin. Aivotutkijat huomauttavat, että pelit ja sovellukset eivät häiritse ihmistä, vaan ihminen antaa niiden häiritä itseään.
AINO HEIKKONEN TEKSTI
Kuinka paljon on sopivasti ruutuaikaa?
Kysymykseen digitaalisuuden vaikutuksista aivoihin ei välttämättä ole yksiselitteistä vastausta. Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi kirjoittavat Aivot työssä -kirjassaan (Otava 2018), että selkeitä suosituksia esimerkiksi somen käyttämisen rajoitukselle on tutkittuun tietoon perustuen vaikea antaa. Erilaisia sovelluksia, alustoja ja pelejä on niin paljon, että niitä tuskin edes ehditään tutkia, ennen kuin ne ovat jo muuttuneet.
Huotilaisen ja Saarikiven mukaan siitä on kuitenkin näyttöä, että monia laitteita tai sovelluksia yhtä aikaa käyttävät ihmiset pärjäävät huonommin tarkkaavaisuuden vaihtamista vaativissa tehtävissä kuin muut. Toisaalta digitaalisista laitteista voi olla hyötyä: näyttöä on siitäkin, että kolme kertaa viikossa ja tunnin päivässä videopelejä pelanneet vanhukset pärjäsivät muita paremmin tarkkaavuuden hallintaa vaativissa tehtävissä. Ylipäätään pelit voivat edistää oppimista ja auttaa harjoittelemaan uusia taitoja.
Tutkija Mona Moisala tarkasteli väitöskirjassaan sitä, onko aivojen toiminnalla ja tarkkaavaisuus- ja työmuistitehtävissä suoriutumisella yhteyksiä nuorten teknologian käyttötapoihin. Selvisi, että moniajo on haastavaa: ihmisen kyky tehdä samaan aikaan montaa asiaa on rajallinen, koska jaettaessa tarkkaavaisuutta kahteen asiaan yhtä aikaa aivojen hermostolliset resurssit kilpailevat keskenään. Toisaalta pelaaminen oli Moisalan tutkimuksessa yhteydessä hyvään suoriutumiseen työmuistia vaativissa tehtävissä.
Kuten Moisala tuo ilmi Aivot työssä -kirjassa, aivojen näkökulmasta ruutuaikaa onkin monenlaista.
Huotilainen ja Saarikivi huomauttavat, että pelit ja sovellukset eivät häiritse ihmistä, vaan ihminen antaa niiden häiritä itseään. Jos esimerkiksi on vahvassa koukussa sosiaaliseen mediaan, tutkijat vinkkaavat, että siihen kannattaa suhtautua kuin muihinkin nautintoaineisiin: tiedostaa sen käyttö, omat ajattelumallit ja rajoittaa tarvittaessa. Joskus tämä vaatii aikarajojen ja sääntöjen laatimista itselle.
Lue lisää: Lapsen tunnetaidot kehittyivät pelaamalla
Jutun lähteet: Minna Huotilaisen ja Katri Saarikiven kirja Aivot työssä (Otava 2018) ja Mona Moisalan väitöskirja Brain activations related to attention and working memory and their association with technology-mediated activities (Helsingin yliopisto 2017)
Tunne & Mieli on mielen ilmiöistä kertova aikakauslehti, jonka julkaisija on Mielenterveyden keskusliitto.
