Psykologian tohtori Jukka Häkkinen huomasi jo parikymmentä vuotta sitten, että kehostapoistumisen kaltaiset oudot kokemukset ovat yleisiä. Nyt hän tutkii aivojen luomia kokemuksia, jotka voivat olla tarpeellisia mielen kasassa pysymisen kannalta.

MARJAANA TUNTURI TEKSTI
ESKO JÄMSÄ KUVAT

Hulluksi tulemisen pelko on ymmärrettävä, jos makuuhuoneeseen ilmestyy keskellä yötä vihaisia noitia.

Psykologian tohtori Jukka Häkkinen huomasi jo parikymmentä vuotta sitten Skepsiksen puheenjohtajana toimiessaan, että erilaiset oudot kokemukset ovat yleisiä.

– Skepsiksen puheenjohtajana minulla oli oikeastaan kaksi hattua, skeptikon ja psykologin. Kun ihmiset tulivat kertomaan oudoista kokemuksistaan, he olivat usein peloissaan. Ymmärsin, että he tarvitsivat jonkun, jonka kanssa jutella kokemuksistaan.

Länsimaisessa maailmassa on kuluneen vuosisadan aikana alettu ymmärtää, etteivät yliluonnolliset kokemukset ole yliluonnollisia. Myöskään mielenterveyden häiriöiden ei enää uskota johtuvan pahasta hengestä.

Oudot kokemukset voivat olla kokijalleen pelottavia, mutta niillä on myös merkityksensä mielen kasassa pysymisen kannalta. Esimerkiksi enneuni voi auttaa selviytymään läheisen kuolemasta. Mielikuvittelulla on iso merkitys ihmisen elämässä, eikä Häkkisen mielestä ole aina tarpeen torpata ihmisten päätelmiä outojen kokemusten syistä.

Valtavasti uutta tietoa

Häkkisen intohimoinen suhde outoihin ilmiöihin syntyi jo nuorena. Tutustuessaan kirjaansa Outojen kokemusten psykologia (Docendo 2018) varten aiheeseen liittyvään tutkimukseen hän yllättyi.

– Aihealueen tutkimus on lisääntynyt 2000-luvulla räjähdysmäisesti. Kirjani tavoitteena on tuoda tätä tutkimustietoa suomen kielellä laajan yleisön tietoisuuteen.

Häkkinen kirjoitti kirjansa auttaakseen ihmisiä ymmärtämään, että pelottavilta tuntuvien outojen kokemusten taustalla on ymmärrettäviä, aivojen toimintaan liittyviä syitä.

Esimerkiksi tuntemus omassa kehossa olemisesta on ihmiselle tärkeä. Kun tämä kokemus aivoissa häiriintyy, ihminen voi kokea kätensä irralliseksi itsestään tai kokea olevansa kokonaan kehonsa ulkopuolella. Nämä tuntemukset voivat syntyä eri tasoisina ja hyvin erilaisissa tilanteissa. Kehostapoistumiskokemus voi syntyä somaattisen sairauden, kuten migreenin seurauksena, intensiivisen työskentelyn aikana tai stressaavassa tai hyvin pelottavassa tilanteessa.

Myös dissosiatiiviseen häiriöön tai vaikeaan masennukseen liittyvät kehostapoistumiskokemukset voisivat tutkitun tiedon valossa syntyä samojen mekanismien kautta kuin stressaantuneella ihmisen.

Kokemukset ovat totta

Osalle ihmisistä on tieteen selityksistä huolimatta tärkeää uskoa yliluonnolliseen. Ajatus siitä, että telepatialle, enneunille tai déjà vu -kokemuksille osoitetaan selkeitä, ymmärrettäviä syitä, voi tuntua kaventavan ihmisyyttä.

Selityksiin ei kuitenkaan tarvitse suhtautua tylsinä. Esimerkiksi se, että kehotuntemuksen häiriintyminen voi aiheuttaa kokemuksen sielun leijailemisesta irrallaan kehosta, on kiehtova esimerkki ihmisestä.

Häkkinen ei ajattele, että selittäminen olisi kokemuksen kieltämistä. Kokemus on ihmiselle totta, mutta onko se syntynyt aivokemiasta vai jumalan lähettämänä viestinä, on toinen juttu.

Ihmiselle on lajina tyypillistä etsiä syytä ja syvempiä merkityksiä oudoille kokemuksilleen tai uskomattomilta tuntuville sattumille. Häkkinen kertoo tällaiselle lievälle merkitysyliherkkyydelle selityksen lajihistoriallisesta kehityksestä. Savannin asukkaalle oli tärkeää huomata leijona ajoissa. Vaikka silloin tällöin olisi luullut epämääräistä kiveä leijonaksi ja juossut pakoon turhaan, ei siitä ollut haittaa. Pahempi tilanne olisi ollut, jos leijona olisi jäänyt huomaamatta. Liian korkea merkitysyliherkkyys, eli leijonien näkeminen joka puolella, olisi sekin aiheuttanut ongelmia.

Uskomattomilta tuntuvat sattumat johtuvat siitä, että ihminen panee tarkemmin merkille itselleen sopivat yhteensattumat kuin elämässä tapahtuvat lukuisat ei-sattumat.

– Tavallaan koko mielenterveytemme on tarinallisuuden varassa. Koska haluamme tarinastamme eheän, mieleemme jäävät paremmin tarinaamme sopivat yhteydet kuin ne, joilla ei ole tarinan kannalta merkitystä.

Myös aivojen kapasiteetin kannalta olisi haitallista pitää tilastoa asioista, joita tapahtuu toistuvasti. Rutiininomaisissa tilanteissa ihminen toimii tuttuuden tunnetta sen kummemmin ajattelematta, kun taas oudot sattumat jättävät mieleemme muistijäljen.

Kun aivot saavat vieraassa ympäristössä tai vieraiden ihmisten seurassa vihjeen tutusta yksityiskohdasta, saattaa ihmisen vallata hetkeksi voimakas tuttuuden tunne. Kun aivot skannaavat tietojaan läpi ja yrittävät löytää menneisyydestä vastaavan tapahtuman, sitä ei löydykään.

Nykyään ihmiset useimmiten tiedostavat edellä kuvatun déjà vu -ilmiön aivojen virhearvioinniksi. Kokemus voi kuitenkin olla niin voimakas, että kokija alkaa miettiä, mitä tapahtui, ja oliko hän sittenkin elänyt tapahtuneen aiemmin esimerkiksi unessa.

Puolia ei tarvitse valita

Ihmiset alkavat puhua oudoista kokemuksista usein vasta, kun kuulevat niille aivoista johtuvan selityksen. Kehollisista syistä johtuvat tuntemukset koetaan edelleen yleisesti hyväksytympinä kuin psyykkisistä syistä johtuvat.

– Hulluksi leimautumisen pelko on vahva ja psykoterapiaan hakeutuvan uskotaan vieläkin olevan epäonnistunut yksilö tai syypää omiin ongelmiinsa.

Aivotutkimuksen räjähdysmäinen kasvu voi innostaa selittämään myös kaikkia mielenterveyden häiriöitä aivokemialla. Vaikka jotkin mielenterveyden häiriöt johtuvat aivojen virheellisestä toiminnasta, ei Häkkisen mukaan kaikkea ihmisessä voi korjata aivoja säätämällä. Psykoterapia on tarpeen monissa elämän kriiseissä.

Vaikka Häkkinen selittää kirjassaan monia outoja ilmiöitä aivotutkimusten tuloksilla ja monille ihmisen kummallisille kokemuksille on löydetty ymmärrettäviä selityksiä, ei Häkkinen koe, että psykologian tutkijan tarvitsisi valita puolta.

Outojen kokemusten parissa riittää vielä paljon selitettävää ja tutkittavaa. Euroopassa on monta aktiivista tutkimusryhmää ja tutkimusaiheilla on resursseja ja jatkuvuutta.

– Sieltä on varmasti tulossa tosi jänniä tutkimustuloksia.

Vaikka yhä useampi ihmisen kokemus selittyisi aivojen toiminnalla, Häkkinen uskoo, että ihmiset ylläpitävät erilaisia kulttuuriin perustuvia uskomuksia ja ymmärrystä aivoperustasta samanaikaisesti ainakin vielä lähivuosikymmenien ajan.

Tämä juttu on osa Mieli & tieto -juttusarjaa, ja se on julkaistu alun perin Tunne & Mieli -lehden numerossa 4/2018. Tunne & Mieli on mielen ilmiöistä kertova aikakauslehti, jonka omistaja on Mielenterveyden keskusliitto. Lehti löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi tilata kotiin. 

Tilaa lehti