Perheystävälliset käytännöt näkyvät Väestöliiton asiantuntijan mukaan muun muassa ylikuormituksesta johtuvien sairauspoissaolojen vähenemisenä. Lisäksi hyvistä työntekijöistä saadaan pidettyä kiinni ja näin vältetään kalliita irtisanoutumisia.
AINO HEIKKONEN TEKSTI
Voiko työntekijä soittaa päivittäin iäkkäälle vanhemmalleen siitä, onko hän ottanut aamulääkkeensä? Onko aamupalaveri mahdollista järjestää kello kahdeksan sijaan vaikka puoli kymmeneltä?
Perheystävällisyys työpaikalla näkyy pienissä teoissa. Väestöliiton erityisasiantuntija Anna Kokko pohtii, että esimerkiksi puhelu omaiselle voi vaikuttaa koko päivän työntekoon myönteisesti, kun huoli ei sekoita ajatuksia. Palaverien sijoittaminen ydintyöaikaan helpottaa esimerkiksi lasten viemistä päiväkotiin.
Kokko työskentelee Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelman parissa. Ohjelmaa alettiin kehittää kolme vuotta sitten edistämään perhemyönteisyyttä suomalaisessa työelämässä, mutta sen taustalla on Väestöliiton jo noin kymmenen vuoden kokemus työyhteisöjen parissa sekä tutkimustieto.
Ohjelmassa kiritetään työpaikkoja kohti perheystävällisempiä käytäntöjä henkilöstökyselyn, kehittämissuunnitelman ja seurannan avulla. Kokko kertoo, että ohjelmassa kyse ei ole vain pikkulapsiarjen helpottamisesta, vaan eri elämänvaiheissa olevien tilanteiden huomioimisesta tasapuolisesti.
Esimerkiksi omaishoitajuutta ei välttämättä tunnisteta työpaikoilla. Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa 2012 -kyselyn mukaan 28 prosenttia työssäkäyvistä huolehtii työn ulkopuolella toisesta henkilöstä, joka tarvitsee apua korkean iän, vamman, sairauden tai vastaavan syyn vuoksi. Kokko toteaa, että hän on kohdannut organisaatioita, joissa on sanottu, ettei heillä työskentele omaishoitajia. Kyselyt ovat paljastaneet toista.
Työntekijät eivät Kokon kokemuksen mukaan välttämättä halua ottaa omaishoitajuutta puheeksi työpaikalla, jotta asiasta ei tehtäisi ongelmaa tai vääriä tulkintoja.
Kuitenkin esimerkiksi etätyö, lyhennetty työviikko tai muu ratkaisu helpottaisi arkea. Ihannetilanteessa omasta elämäntilanteesta voidaan työpaikalla puhua muulloinkin kuin kehityskeskustelussa.
Perheystävällisyyden ydintä on joustavuus. Kokko kuitenkin painottaa, että työnantajan ei tarvitse suostua kaikkiin vaatimuksiin perhesyyn varjolla. Kyse on hyvien käytäntöjen ja yhteisten pelisääntöjen luomisesta. Ratkaisut voivat niiden puitteissa olla yksilöllisiä.
Esimerkiksi vuoroviikoin lapsia hoitava eronnut voi hyötyä mahdollisuudesta tasata työtunteja eri viikkojen välillä. Jos työmatka on pitkä, asiantuntijatyön arkea helpottaa matkalla tehtyjen tuntien laskeminen työaikaan.
Kokko sanoo, että toimivat käytännöt näkyvät muun muassa ylikuormituksesta johtuvien sairauspoissaolojen vähenemisenä. Lisäksi hyvistä työntekijöistä saadaan pidettyä kiinni ja näin vältetään kalliita irtisanoutumisia.
– Kun työolot ovat hyvät, sillä on vaikutuksia tuottavuuteen ja tulosten tavoittamiseen euroissa, Kokko sanoo.
Juttu on ensin julkaistu Tunne & Mieli -lehden numerossa 6/2018. Tunne & Mieli on mielen ilmiöistä kertova aikakauslehti, jonka julkaisija on Mielenterveyden keskusliitto.
