Jan-Henry Stenberg: Teknologia auttaa, mutta mielenterveyden häiriöiden hoitoon tarvitaan aina myös ihmistä

Avoimuus uusille kokemuksille innosti Jan-Henry Stenbergin kehittämään teknologiaa osana psykiatrista sairaanhoitoa. Vaikka teknologiasovellukset ovat nykyään arkipäiväinen osa hoitoa ja ne tuovat siihen parhaimmillaan tehoa ja laatua, Stenberg korostaa, ettei teknologia korvaa ihmisen tekemää työtä.

MARJAANA TUNTURI TEKSTI
ESKO JÄMSÄ KUVAT

Ajatus teknologian hyödyntämisestä psyykkisten sairauksien hoidossa sai osakseen vastarintaa, kun Jan-Henry Stenbergiä pyydettiin mukaan tekemään HUS:n Mielenterveystalo.fi-palvelun nettiterapioita vuonna 2007.

– Tietämättömyydestä johtuvien ennakkoluulojen takia näitä asioita oli vaikea saada eteenpäin. Moni pelkäsi, että potilaat jäävät yksin teknologisten sovellusten kanssa. Siitähän tässä ei ole ollenkaan kyse, Stenberg kertoo.

Kolme vuotta myöhemmin Stenberg aloitti HUS:n nettiterapioiden sisällön ja rakenteen suunnittelun kehittämispäällikkönä. Kului muutama vuosi ja hänestä tuli sähköisten mielenterveyspalvelujen johtaja. Vuodesta 2015 hän on toiminut HUS:n IT-psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen linjajohtajana.

Stenberg on aina suhtautunut uusiin asioihin avoimin mielin, ja hän huomasi nopeasti teknologian potentiaalin hoidon työkaluna. Viimeisten vuosien aikana teknologian hyödyntäminen psykiatristen sairauksien hoidossa on mennyt vauhdilla eteenpäin. Vuonna 2017 Mielenterveystalo.fi-sivustolla oli yli miljoona eri käyttäjää, ja lääkärit ympäri Suomea antoivat lähes 4000 nettiterapialähetettä.

– Onneksi meillä oli heti alussa myös voimakasta innostusta ja sitkeitä ihmisiä viemässä homman läpi.

TEKOÄLY EI HOIDA SAIRAUTTA

Stenberg painottaa, että psyykkisten sairauksien hoitoon tarvitaan aina ihminen suunnittelemaan hoidon sisältö ja kontrolloimaan hoitoa. Myös silloin, kun hyödynnetään teknologiasovelluksia. Laadukkaaseen hoitoon kuuluvat yhtä lailla hyvä hoitosuhde kuin hyvät menetelmät ja työkalut.

– Psykoterapiassa on ollut tavallista käyttää keskustelun tukena erilaisia apuvälineitä, esimerkiksi kuvia tai harjoitustehtäviä.

Matka näistä työkaluista sähköisiin uni- tai mielialapäiväkirjoihin tai virtuaalialtistusohjelmiin ei ole pitkä, eikä ero ole olennainen.

Kaikessa mielenterveyden hoidossa on Stenbergin mukaan myös tärkeä ymmärtää, että avun tarve vaihtelee. Psyykkisten sairauksien hoidossa tarvitaan aivan erilaisia hoitomenetelmiä kuin elämänkriiseistä selviämisessä, ja sen vuoksi myös erilaiset teknologiasovellukset sopivat eri tilanteisiin.

Esimerkiksi jo 1960-luvulla tekoälyterapeutti Elizan huomattiin saavan ihmisen mielialan kohenemaan empaattisilla
kysymyksillä. Tiedetään myös, että ihmiset puhuvat henkilökohtaisista asioistaan rehellisemmin tekoälylle kuin ihmiselle, ja joillekin ihmisille voi syntyä tiivis suhde tekoälyterapiasovelluksen kanssa pelkän kielen ja keskustelun varassa.

– Vaikka tekoälyterapeutti voi kohottaa ihmisen mielialaa ja toimia esimerkiksi yksinäisen ihmisen keskustelukumppanina, tekoälyn kanssa keskustelun ei toistaiseksi ole havaittu hoitavan hyvin kovinkaan monimutkaisia psyykkisiä pulmia tai erityisen kimurantteja ihmissuhdeongelmia.

TEHOA HOITOON

Tällä hetkellä käytännön hoidossa merkittävin ja laajin teknologiaan perustuva psyykkisten sairauksien hoitokeino on nettiterapia. Mielenterveystalon nettiterapiat, joissa potilas etenee kontrolloidusti tietyn suunnitelman mukaan, ovat Stenbergin ja hänen työryhmänsä suunnittelemia. Hoito-ohjelmia erilaisiin sairauksiin, kuten masennukseen, paniikkihäiriöön tai alkoholin liikakäyttöön, on tehty viime vuosina useita.

Nettiterapian suunnittelutyö aloitetaan laajoilla selvityksillä siitä, mitkä keinot kunkin ongelman hoidossa ovat aiemmin toimineet. Käsikirjoitusvaiheen jälkeen on tärkeä selvittää, miten ohjelma toimii käyttäjän näkökulmasta.

Nettiterapia on omanlaisensa hoitomuoto, jonka kaikkia elementtejä ei ole helppo toteuttaa perinteisessä
psykoterapiassa. Mukana ovat muun muassa kuvitteelliset esimerkkihenkilöt, jotka käyvät terapiaa potilaan kanssa samanaikaisesti ja tekevät kaikki samat harjoitteet.

– Tällaisen systemaattisen vertaiskokemuksen voi luoda helposti vain teknologian avulla, Stenberg toteaa.

Sen lisäksi, että teknologia on mahdollistanut uusia hoitokeinoja ja lisännyt hoidon saatavuutta, se on lisännyt myös tehoa. Lähetteistä yli 95 prosenttia käsitellään neljässä päivässä, ja hitaimmillaan käsittely on kestänyt seitsemän päivää.

Stenbergistä nopea käsittely on tärkeää. Esimerkiksi masennus on aluksi kohtalaisen helposti hoidettavissa oleva sairaus, mutta hoidon viivästyessä ongelmat moninkertaistuvat. Nettiterapian on tarkoitus olla juuri nopea hoito.

– Julkisessa terveydenhuollossa ei ole ollut riittävästi resursseja hoitaa lieviä masennuksia. Nettiterapia ei korvaa psykoterapiaa, mutta hyvien hoitotulosten lisäksi nettiterapia on yksi ratkaisu resurssipulaan. Lähetteen voi kirjoittaa kuka tahansa lääkäri, ja hoidon voi aloittaa muutamassa päivässä.

Tehokkuutta psykiatristen sairauksien hoitoon tuovat myös eri tavoin toteutetut etätapaamiset. Stenberg kertoo, että videovälitteisessä tapaamisissa hoitosuhde ei, yllättävää kyllä, ole sen huonompi kuin kasvokkain tapaamisessa. Tämä on osoitettu monien laajojen tutkimusten perusteella.

– Jos ihmisen on mahdollista keskustella hoitavan henkilön kanssa tabletin välityksellä kotisohvalla tai vaihtoehtoisesti lähteä räntäsateessa tunnin matkan päähän vastaanotolle, voi aiheellisesti kysyä, kumpi on etähoitoa ja kumpi lähihoitoa.

HUS:ssa on kokeiltu hoidon osana esimerkiksi mobiilisovellusta, jonka avulla pidetään yhteyttä kotona asuvaan psykoosipotilaaseen. Stenbergin mukaan tällaiset sovellukset ovat tärkeitä laadukkaan ja monipuolisen avohoidon toteutumiseksi.

TEKNOLOGIA PARANTAA LAATUA

Vaikeimpien sairauksien hoidossa ihmisen tuki on Stenbergin mukaan edelleen olennaisinta ja teknologiset välineet voivat olla hoidon lisäosa. Tällä hetkellä maailmalla tutkitaan esimerkiksi virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä fobioiden tai ahdistuneisuushäiriöiden altistushoidossa, ja myös psykoosipotilaiden ääniharhojen vähentämisestä avatar-pelihahmoon perustuvasta terapiasta on saatu hyviä alustavia tuloksia.

Hyvin vaikeissa tilanteissa, esimerkiksi akuutin psykoottisen häiriön tai syvän masennuksen sairaalajakson aikana, Stenberg ei sotkisi teknologiaa hoitoon ollenkaan.

– Näissä tilanteissa ihmisen informaatioprosessointikyky on niin voimakkaasti kapeutunut, että tarvitaan vähän ja selkeitä sanoja.

Vaikka tutkimusta teknologian hyödyntämisestä tehdään paljon myös vaikeimmin hoidettavissa sairauksissa, Stenberg ei usko, että lähitulevaisuus tuo tullessaan mitään mullistavaa. Yksi iso trendi on tällä hetkellä pelien vaikutusten tutkiminen, ja peleistä nuorten masennuksen hoidossa on saatu lupaavia tuloksia. HYKS Psykiatria on myös mukana tutkimuksessa, jossa tutkitaan erään pelin vaikutuksia masennuksen oireisiin.

Stenbergistä on tärkeä muistaa, että osa tutkimusja kehitystyöstä tähtää suoraan kaupallisille markkinoille, ja silloin sovellusten sisältöä harvoin testataan asianmukaisesti.

Tämän vuoksi HUS:ssa tehdään kehitystyö pääosin omin voimin.

– Sähköiset systeemit toimivat juuri niin hyvin kuin niihin syötetyn sisällön laatu.

Teknologia tuo Stenbergin mukaan tehoa myös hoitohenkilökunnan ammattitaidon ylläpitämiseen. Mielenterveystalon
ammattilaisportaalia voidaan käyttää tiedonlähteenä kaikessa terveydenhuollossa, ja sieltä voi esimerkiksi ladata psykoterapiatyön tueksi hoito-ohjelmat isoon osaan psykiatrisia sairauksia.

Kehitystyössä vahvasti mukana ollut Stenberg iloitsee vallitsevasta terveestä suhtautumisesta liittyen teknologisiin apuvälineisiin ja sähköiseen mielenterveyspalveluun. Epäilyksiä nettiterapioita tai etähoitoja kohtaan ei juuri
enää ole, koska tutkimusnäyttö on niin selvä.

Tämä juttu on osa Mieli & tieto -juttusarjaa, ja se on julkaistu alun perin Tunne & Mieli -lehden numerossa 5/2018. Tunne & Mieli on mielen ilmiöistä kertova aikakauslehti, jonka julkaisija on Mielenterveyden keskusliitto.

Tilaa lehti