Hyvän elämän tutkijan, filosofi Frank Martelan mukaan hyvinvointimme tiivistyy siihen, miten ihmiset ympärillämme voivat. Erityisesti Martelaa kiinnostaa ihmisen oma kokemus merkityksellisyydestä, eivät niinkään ulkoiset, materialistiset asiat.

HENNA TARJANNE-LEKOLA TEKSTI

“Usein kriisin jälkeen ihminen havahtuu miettimään elämää pintaa syvemmältä. Yllättävä tapahtuma voi avata ikkunan elämän tarkoituksen ja merkityksellisyyden pohtimiseen, jota ei perusarjessa tule tietoisesti tehtyä.

Tarkoituksesta ja merkityksellisyydestä puhutaan lähes synonyymeinä. Termeillä on hienosäätöinen ero. Tarkoitus on toimintaa, jossa tekeminen suuntautuu kohti tulevaisuudessa olevaa päämäärää. Merkityksellisyyteen liittyy ymmärrystä ja yleisempää kokemusta oman elämän arvokkuudesta, joka voi kummuta tulevaisuudesta, menneisyydestä tai juuri tästä
hetkestä.

Tutkijana minua kiinnostavat ihmisyys ja hyvä elämä. Merkityksellisyys on yksi eettisyyden peruskysymys. Tarkastelen sitä erityisesti kokemusten kautta. Mitkä kokemukset tekevät ihmisen elämästä merkityksellisen?

Toinen tapa on tarkastella merkityksellisyyttä objektiivisesti, eli onko elämällä ylipäänsä jokin ulkoa asetettu tarkoitus.

YHTEYS ITSEEN JA MUIHIN

Ihmisen tulisi vaalia yhteyttä omaan itseensä ja suunnata elämäänsä siten, että merkityksellisyyden lähteet vahvistuvat. Arvot ja merkityksellisyyden kokemus ovat yhteydessä toisiinsa.

Ihminen ei ole erillinen saari, vaan vahvasti yhteydessä muihin ihmisiin. Hyvinvointimme peilautuu vuorovaikutuksesta läheistemme kanssa ja on pitkälti riippuvainen siitä, kuinka hyvin ihmiset ympärillämme voivat. Siksi on tärkeä tavoitella lähiympäristön hyvinvoinnin parantamista, ei vain itsekkäästi oman edun maksimoimista.

Vanhemmuus on tuonut itselleni vastuun kolmen lapsen ja perheeni hyvinvoinnista.

Elämäni keskiössä ovat perhe ja tutkijan työ. Olen onnellinen saadessani toteuttaa itseäni työni kautta ja viettää aikaa läheisteni kanssa. Jos saisin lottovoiton, en usko, että muuttaisin juuri mitään. Apurahahakemuksia ei sitten tarvitsisi täyttää ja aikaa jäisi enemmän tutkimustyöhön ja lasten kanssa olemiseen.

PÄÄMÄÄRÄLLÄ ON VÄLIÄ

Kaikki päämäärät eivät tee meistä onnellisia. Professori Kennon Sheldon tutki kuuden tuhannen amerikkalaisen juristin hyvinvointia ja kokemusta onnellisuudesta. Tulokset osoittivat, että rahasuuntautuneet ja enemmän tienaavat lakimiehet voivat huonommin kuin yhteisölliseen palveluun suuntautuneet lakimiehet.

Kulttuuri ja ympäristö vaikuttavat siihen, mitä päämääriä tavoitellaan ja kuinka päämääriä tavoitellaan. Kaikki päämärät eivät ole yhtä hyviä hyvinvoinnin kannalta. Universaaleja, hyviä, merkityksellisyyden lähteitä ovat ihmissuhteet ja yhteisön palveleminen. Haitallisia ovat päämäärät, joissa materiaa ja rahaa haalitaan niiden itsensä vuoksi.

Merkityksellisyyteen liittyy myös kokemus, että ihminen on osa jotain itseä suurempaa. Tunne siitä, että on osa yhteisöä tai kokonaisuutta, voi auttaa suhteuttamaan omaa ahdistustaan kiperässä tilanteessa. Esimerkiksi, jos asiantuntijaa jännittää puheen pitäminen ilmastonmuutoksesta, hän voi saada helpotusta ajattelemalla, että en ole täällä itseäni varten, vaan olen palvelemassa omaa egoani tärkeämpää päämäärää.”

 

Harjoittele: Merkityksellisyys

Kun olet asettamassa itsellesi jotakin tavoitetta, mieti miksi haluat sitä tavoitella:

a) Haluanko miellyttää muita tai haenko sillä muiden hyväksyntää?

b) Koenko että minun on pakko tehdä tämä, koska muuten tuntisin ahdistusta ja syyllisyyttä?

c) Haenko tekemiselläni mainetta tai haluanko tehdä muut kateelliseksi?

VAI

d) Pääsenkö tätä kautta toteuttamaan itseäni, tekemään itseäni innostavia asioita?

e) Pääsenkö tätä kautta kehittämään osaamistani ja käyttämään vahvuuksiani?

f) Auttaako tämä minua syventämään tärkeitä ihmissuhteitani?

g) Voinko tätä kautta auttaa muita ihmisiä?

Jos syysi tehdä asia liittyy lähinnä kolmen ensin mainittuun, kannattaa harkita uudelleen onko päämäärä merkityksellinen tai tavoittelemisen arvoinen.

Harjoitus: Frank Martela

Frank Martela

• tutkijatohtori Aalto-yliopistossa

• tutkii erityisesti merkityksellisyyden, hyväntekemisen, sisäisen motivaation ja itseohjautuvuuden kysymyksiä

• yksi Filosofian Akatemian perustajista

• kirjat: Valonöörit – Sisäisen motivaation käsikirja (Gummerus 2015), Draivi – Voiko sisäistä motivaatiota johtaa? (Talentum 2015)

• 6-, 4- ja 2-vuotiaat lapset & puoliso.

Juttu on osa positiivisen psykologian juttusarjaa ja se on ensin julkaistu Tunne & Mieli -lehden numerossa 6/2018. Tunne & Mieli on mielen ilmiöistä kertova aikakauslehti, jonka julkaisija on Mielenterveyden keskusliitto.

Tilaa lehti