Aivotutkimuksen mukaan ihminen oppii koko ajan. Oppimista tapahtuu muulloinkin kuin kirja kädessä päntätessä: lenkkeillessä, nukkuessa ja kaverin kanssa jutellessa.
HENNA TARJANNE-LEKOLA TEKSTI
Kasvatustieteiden professori Minna Huotilainen avaa uudessa kirjassaan oppimisen maailmaa aivotutkimuksen näkökulmasta. Näin aivot oppivat -kirjassa edetään pitkin ihmisen elämänkaaren läpi tapahtuvaa oppimis- ja kehityspolkua. Oppiminen alkaa jo sikiövaiheessa ennen syntymää ja jatkuu vanhuusiälle asti.
Kirjan keskeinen johtolanka on aivojen muovautuvuuskyky: aivot ovat muovautuva alusta, ja niiden taidot kehittyvät tekemällä, kokeilemalla, toistamalla ja yhdistelemällä asioita. Aivot tarvitsevat sopivasti haasteita pysyäkseen elinvoimaisina ja kehittyäkseen läpi ihmisen elämänkaaren.
Huotilaisen ajatus on, että aivojen näkökulmasta ihminen oppii koko ajan. Tietojen ja taitojen oppimista tapahtuu kävellessä, liikkuessa, lukiessa, vuorovaikutuksessa – ei pelkästään koulussa tai tenttikirjan äärellä. Taitomuistia on kyky tehdä asioita, kuten oven avaaminen, virkkaaminen, ruoanlaitto tai pyörällä ajaminen.
Huotilaisen mukaan urheilu ja arkiliikunta vaikuttavat oppimiskykyyn, aivojen muistikeskusten toimintaan ja keskittymiskykyyn. Yksi kirjan esimerkki on teini-ikäisten tutkimus, jossa lisätty liikunta kohensi keskittymiskykyä ja toi helpotusta tarkkaavaisuuden ongelmiin. Mainio toteutus on Liikkuva koulu -ohjelma, joka tuo liikettä kaikille oppijoille koulupäivän aikana.
Kirjassa Huotilainen nostaa esille monipuolisen ravinnon ja unen merkityksen. Kaikki aivojen käyttämä energia tulee ravinnosta verenkierron välityksellä. Unen aikana aivot järjestävät, valikoivat ja siirtävät tietoa pitkäkestoiseen muistiin. Uusi tieto siirtyy unessa aivokuorelle, ja sieltä se tallentuu aiemmin opitun tiedon luo.
Huotilainen kannustaa lukijaa uskomaan ihmisen elinikäisiin mahdollisuuksiin kehittyä, innostua ja oppia uutta. Aivot pyrkivät automatisoimaan opittua, mutta ovat hyvin joustavat ja oppivaiset uudelle. On tärkeä tarjota niin aivoille kuin keholle ja mielelle virikettä ja liikettä joka elämänvaiheessa.
Kolme ajatusta OPPIMISESTA
1. Yhteinen toimintatuokio – laulaminen, satujumppa – tahdistaa lasten toiminnassa toisen lapsen auttamisen, leikkiin kutsumisen ja rohkaisun.
2. Musiikilla on myönteinen vaikutus. Laulaminen ja lukeminen ovat tehokkaimmat tavat oppia kieltä. Nuorilla musiikki auttaa tunteiden tunnistamisessa ja ilmaisussa. Ikäihmisillä se aktivoi muistitoimintoja ja ylläpitää aivoterveyttä.
3. Kätemme sisältävät osan älykkyydestämme, sillä oppiminen tapahtuu usein käsiemme kautta. Käsillä siirrämme astioita, kosketamme, naputtelemme näppäimiä. Käsillä tekeminen, esimerkiksi neulominen, auttaa myönteisen tunnetilan löytymisessä.
Juttu on julkaistu Tunne & Mieli -lehden numerossa 2/2019. Tunne & Mieli on mielen ilmiöistä kertova aikakauslehti, jonka omistaja on Mielenterveyden keskusliitto.
