SAATAT TIETÄMÄTTÄSI KANTAA SISÄLLÄSI VANHEMPASI KÄSITTELEMÄTÖNTÄ TRAUMAA, JONKA SEURAUKSENA VOI SYNTYÄ HAITALLISIA AJATUS- TAI TOIMINTAMALLEJA. SUKUPOLVELTA TOISELLE VIERIVÄN TAAKAN VOI ONNEKSI PYSÄYTTÄÄ, KERTOO AIHETTA TUTKINUT RAIJA-LEENA PUNAMÄKI.
EMMA NIKANDER TEKSTI
Vanhemman kokemat traumat voivat siirtyä seuraavien sukupolvien kannettaviksi. Esimerkiksi kaltoinkohtelua lapsena kokenut voi olla itse vanhempana vetäytynyt, tai hänellä voi olla ongelmia sosiaalisissa suhteissa.
Käyttäytymismalli saattaa siirtyä seuraavalle polvelle täysin tiedostamatta ja oireilla lapsen elämässä esimerkiksi mielenterveyden häriöinä.
Tällaisia sukupolvelta seuraavalle siirtyviä ongelmia ja tunnetiloja kutsutaan ylipolvisiksi traumoiksi.
– Ne siirtyvät yleensä siksi, että traumoja kokenut ei ole saanut apua eikä ole siten pystynyt käsittelemään niitä, kertoo psykologian professori Raija-Leena Punamäki Tampereen yliopistosta.
Sekä yksittäiset ihmiset että kokonaiset kansakunnat voivat kärsiä ylipolvisista traumoista. Niitä ovat esimerkiksi alkoholismi, seksuaalinen hyväksikäyttö, yksittäinen väkivallanteko tai pitkään jatkuva väkivaltaisuus, auto-onnettomuudet ja itsemurha. Myös terrorismi, kidutus ja vainot ovat kokijalle aina traumaattisia. Klassisia esimerkkejä ylipolvisista traumoista ovat sotatraumat ja keskitysleirien uhrien kokemat kauhut.
– Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden perheille kasaantuu hyvin paljon traumataakkaa. Sotakokemukset, pakomatkat ja hengenvaarassa oleminen ovat kaikki selväpiirteisiä traumoja, Punamäki toteaa.
SINÄ, MINÄ JA TRAUMA
Ylipolvinen trauma voi todentua seuraavan sukupolven elämässä esimerkiksi ongelmina ihmissuhteissa. Punamäki puhuu traumasta ihmissuhteen kolmantena osapuolena.
– Trauma voi oireilla esimerkiksi vaikeutena päästää toista lähelle tai erilaisina vanhemmuuden ongelmina, Punamäki kertoo.
Tutkimuksen mukaan lapset ovat herkempiä mielenterveyden häiriöille, jos he kantavat ylipolvista traumaa ja joutuvat itse stressitilaan elämässään.
– Ja kukaan tuskin säästyy stressiltä elämässään. Omia uusia traumaattisia kokemuksia ei tarvitse olla, jotta ylisukupolvinen trauma voi aktivoitua.
Keskitysleireillä olleiden toisen sukupolven lapset reagoivat moniin asioihin kauhulla ja stressioireilla, ikään kuin traumaattinen asia tapahtuisi tässä ja nyt.
– He saattavat kontrolloida tunteitaan tai olla koko ajan varuillaan. Uhkan tunne on heidän mielessään elävänä läsnä.
Myös Ruotsiin lähetetyt sotalapset ovat olleet vaarassa traumatisoitua. Suurin osa sotalapsista pitää vanhempana kokemusta myönteisenä, mutta tutkimus osoittaa fyysisiä ja psyykkisiä vaikeuksia.
– Huomattiin, että heillä oli ongelmia ihmissuhteissa ja myöhemmin vanhemmuudessa. Perhesuhteita koskevissa tutkimuksissa ne näkyivät esimerkiksi etääntymisenä ja pelkona luoda turvallisia kiintymyssuhteita.
Nämä mallit taas vaikuttivat toisen sukupolven lapsen ja vanhemman kiintymyssuhteeseen jo varhaisessa vaiheessa.
Lama-ajan ahdinkokin on voinut jatkaa kulkuaan vanhemmilta seuraavalle sukupolvelle, mikä on näkynyt lasten elämässä esimerkiksi mielenterveyden ongelmina.
– Tutkimuksen perusteella ei voida kuitenkaan todeta, että syynä tähän olisi yksiselitteisesti vain lama, vaan ennen kaikkea se, miten lama on vaikuttanut vanhemmuuden ja avioliiton laatuun.
TRAUMA OSAKSI OMAA HISTORIAA
Vaikka traumat ovat yleisiä, niistä ei puhuta tarpeeksi. Niiden käsittely voidaan kokea liian vaikeaksi. Traumojen syrjään sysääminen edistää kuitenkin niiden siirtymistä tiedostamatta eteenpäin. Jarruna toimiikin parhaiten se, että vanhemmat hoitavat ja käsittelevät traumansa.
– Trauma on oleellista hyväksyä osaksi omaa historiaa. Tiedostaminen on tärkeää, jottei traumasta tehdä Muumilaakson Mörköä, joka kylmää kaikki huoneet ja on aina läsnä.
Tutkimusten valossa traumasta ei ole välttämätöntä kertoa seuraaville sukupolville, mutta tieto voi estää lasta luomasta tapahtumista omia mielikuvia esimerkiksi sanattoman viestinnän kautta.
Jos koetusta traumasta kertoo, olennaista on, miten se tehdään. Punamäki painottaa ikäkausitasoista tapaa puhua lapselle. Tarinallisuus on lapsille tärkeää.
– Tarinoissa mörkö tulee ja pelottaa, ollaan vaarassa, mutta asioista selvitään ja elämä jatkuu.
Tunne & Mieli on mielen ilmiöistä kertova aikakauslehti, jonka omistaja on Mielenterveyden keskusliitto. Lehti löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi tilata kotiin tai lahjaksi.
