FYSIOTERAPEUTTI IIDA SIRON VASTAANOTOLLA EI KUNTOUTETA KIPUILEVAA OLKAPÄÄTÄ, VAAN KIPUILEVAA MIELTÄ. PSYKOFYYSISESSÄ FYSIOTERAPIASSA IHMINEN KOHDATAAN KOKONAISUUTENA JA PSYYKKISIIN HAASTEISIIN ETSITÄÄN HELPOTUSTA KEHOLLISIN KEINOIN.

TEKSTI HELINÄ KUJALA  
KUVA PETRI HÄNNINEN

Anoreksiaa sairastava tyttö asettuu makaamaan ison paperiarkin päälle lattialle. Iida Siro ottaa kynän ja piirtää paperille hänen ääriviivansa, millintarkasti mittojen mukaan. 

Tämä on yksi esimerkki menetelmistä, joita psykofyysiseen fysioterapiaan erikoistunut Siro käyttää syömishäiriötä sairastavien nuorten kanssa. Piirros voi auttaa ihmistä hahmottamaan oikean kokonsa ja huomaamaan ristiriidan oman todellisuuden ja konkretian välillä.

Siro työskentelee tamperelaisessa fysioterapiayrityksessä, BodyMind Oy:ssa, joka tarjoaa psykofyysistä fysioterapiaa monenlaisiin terveysongelmiin. Vuodesta 2016 lähtien terapiamuoto on hyväksytty Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoukseen.

– Meillä käy kaikenikäisiä asiakkaita: lapsia, nuoria ja esimerkiksi aikuisia kipupotilaita. Kun aloitin työt, aika pian huomasin, että nuoret tytöt ovat minun juttuni. Pidän heidän kanssaan työskentelystä todella paljon.

Suurin osa Siron asiakkaista sairastaa ahdistuneisuushäiriötä tai masennusta. Kehonkuvaongelmat ovat yleisiä, ja ne voivat ilmetä esimerkiksi viiltelynä tai syömishäiriönä. Osa pelkää sosiaalisia tilanteita ja saa paniikkikohtauksia.

– Jos ihminen vihaa kehoaan ja viiltelee tai muuten satuttaa itseään, on luontevaa lähestyä asiaa nimenomaan kehon kautta. Se on hyvä väylä myös siksi, että nuoren voi olla vaikea puhua ja sanoittaa ongelmaansa, Siro sanoo.

Huomattavan moni hänen asiakkaistaan on joutunut kärsimään koulukiusaamisesta. Useat käyvät psykofyysisen fysioterapian rinnalla muussakin kuntoutuksessa, useimmiten psykoterapiassa.

ENNAKOINTI VOI ESTÄÄ PANIIKIN 

Fyysisen ja psyykkisen yhteys on kaksisuuntainen: kipu tai muu kehon tuntemus vaikuttaa mieleemme, mutta myös tunteet ja ajatukset heijastuvat kokemukseen kehostamme. Psykofyysisessä fysioterapiassa pyritään kokemukselliseen oppimiseen niin, että ihminen tunnistaa mielen ja kehon yhteyden ja oppii hyödyntämään arkeaan helpottavia keinoja.

Esimerkiksi ahdistusta voi Siron mukaan pyrkiä ennakoimaan ja helpottamaan hermostoa tasapainottavilla harjoituksilla heti ensioireiden ilmetessä. Jollakulla ehkä hikoavat kädet, toinen huomaa hartioidensa jännittyvän.

– Ahdistus ei koskaan nouse sekunnissa nollasta sataan, vaan kasvaa vähitellen. Jokaisella on myös sietoikkuna, jonka sisällä tunne pysyy siedettävänä eikä johda taistele tai pakene -tilaan. Harjoituksilla pyritään vaikuttamaan tähän sääntelyyn.

Siro näyttää esimerkkinä harjoituksen, jonka voi tehdä huomaamatta lähes missä vain. Hän asettaa kämmenensä jalkojen väliin, puristaa lujasti reisillä käsiään muutaman hengityksen ajan ja rentouttaa uloshengityksellä. Näin voi tehdä muutaman kerran ja tarvittaessa toistaa harjoitus hetken kuluttua.   

Monia auttaa myös tietoinen huomion suuntaaminen pois paniikin tunnustelusta ja analysoinnista. Aivoilleen voi antaa helpon tehtävän esimerkiksi näin: etsi katseellasi ympäriltäsi kolme punaista esinettä, nimeä ne ja kuvaile niitä. 

– Hengitysharjoituskin on usein tehokas. Sisään hengittäessä lasketaan vaikka neljään ja ulos hengittäessä kuuteen. Kun uloshengitys on pidempi, autonomisen hermoston parasympaattinen osa aktivoituu. Se rauhoittaa kehoa, ja pikkuhiljaa pääkin seuraa mukana.

Näitä harjoituksia voi kuka tahansa tehdä, kun edessä on jännittävä tai stressaava tilanne. Mitä enemmän niitä on harjoitellut, sitä helpompaa niitä on tositilanteessa hyödyntää. 

NUOREN OMA NÄKEMYS ON TÄRKEIN    

Kela julkaisi vuonna 2016 psykofyysistä fysioterapiaa koskevan arviointitutkimuksen. Sen mukaan kokonaisvaltaisella kehotietoisuustyöskentelyllä vaikutti olevan suuri vaikutus itsesäätelyn vahvistumiseen ja toimintakykyyn. Oiretuntemukset vähenivät ja asiakkaat pystyivät aiempaa peremmin hyväksymään itsensä ja ottamaan vastaan tukea. 

Tuloksissa korostui asiakkaan ja terapeutin välisen vuorovaikutuksen ja luottamuksen merkitys. Asiakkaat kokivat tulevansa kohdatuiksi oman kokemusmaailmansa kautta, mikä tuntui heistä uudelta ja merkitykselliseltä.

Myös Siro painottaa asiakaslähtöisyyden tärkeyttä. Tavoitteena on löytää yhteinen päämäärä, jonka on tuonut esiin nuori itse – ei hänen vanhempansa, lääkärinsä tai terapeuttinsa. 

– Toki luen aina lääkärin antaman diagnoosin, ja ensimmäisellä kerralla vastaanotolla on mukana myös nuoren vanhempi. Kuitenkin asiakkaan oma näkemys on tärkein. Jos diagnoosina on masennus, mutta nuori sanoo, että hän pelkää joka päivä saavansa paniikkikohtauksen, lähdemme liikkeelle siitä.

YHTEINEN TAAJUUS POHJAA LUOTTAMUKSEEN 

Fysioterapeutiksi valmistuttuaan Siro opiskeli yliopistossa liikuntalääketiedettä ja terveyskasvatusta ja valmistui terveystieteiden maisteriksi. Psykofyysiseen fysioterapiaan hän erikoistui Tampereen ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuksessa. Sinne häntä veti kiinnostus psyyken toimintaa ja erilaisia persoonallisuuksia kohtaan.

– Olen työskennellyt muun muassa käytöshäiriöisten suljetulla osastolla, väkivaltaisten potilaiden kanssa. Pystyn melko helposti ja luontaisesti saamaan ihmisiin kontaktin ja saavuttamaan heidän luottamuksensa, Siro kertoo.

Nykyisessä työssäänkin hän nauttii siitä, kun asiakkaan kanssa löytyy yhteinen taajuus. Moni on todennut tunnin mittaisen käynnin olevan ainoa hetki viikossa, jolloin voi rentoutua ja olla oma itsensä. Usein nuoret luottamuksen synnyttyä myös puhuvat paljon, kaikenlaisista asioista.

– Luottamus ei synny heti, joten aluksi teemme usein jotain konkreettista ja kivaa yhdessä. Käymme vaikka salissa nyrkkeilemässä tai läheisessä pupukahvilassa katsomassa kaneja.

MONI KAIPAA LEMPEÄÄ KOSKETUSTA

Alkuvaiheessa Siro myös käy läpi asiakkaan kehon ulkorajoja hellästi painelemalla, jos tämä hyväksyy kosketuksen. Joku saattaa kantaa kehossaan kokemuksia, joihin liittyy häpeää, ja näitä tuntemuksia voi pyrkiä lievittämään eri keinoin. 

Usein Siro myös päättää terapiakäynnin tähän harjoitukseen.

– Moni kokee sen rentouttavana ja kaipaakin hyväksyvää, lempeää kosketusta. Toisilla taas keho jännittyy, ja sitten ehkä harjoittelemme kosketusta pienillä alueilla ja tuntemuksia kuunnellen. Syömishäiriöisillä kehon rajojen läpikäyminen kosketuksen avulla vahvistaa realistisia mittasuhteita.

Siro pitää työtään erittäin antoisana, vaikka se myös vaatii paljon ja ”menee ihon alle”. Tulokset luovat uskoa siihen, että menetelmät toimivat, sillä moni hänen asiakkaistaan on päässyt eroon esimerkiksi viiltelystä.  

– On suunnattoman hienoa nähdä ihmisessä tapahtuva muutos. Kun nuori lähtee täältä iloisena ja hymyilevänä, työ tuntuu todella merkitykselliseltä.

Juttu on julkaistu Tunne & Mieli -lehden numerossa 4/2019.  Tunne & Mieli on mielen ilmiöistä kertova aikakauslehti, jonka omistaja on Mielenterveyden keskusliitto.  Lehti löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi tilata kotiin tai vaikka mieltä lämmittäväksi joululahjaksi läheiselle. 

Tilaa lehti