ELÄMÄNKAARIKIRJOITUKSEN IDEANA ON KERTOA ITSELLEEN OMAN ELÄMÄNSÄ TARINA. KUN MENNEISYYTENSÄ SAA PAPERILLE, USEIN MYÖS KATSE TULEVAISUUTEEN KIRKASTUU. 

TEKSTI KAISA PASTILA  

Jokaisen pitäisi selvittää itselleen, mihin jatkumoon on syntynyt. Ihmisellä pitää olla identiteetti myös juuriensa kautta, muuten ei tunne itseään kokonaiseksi.

Tämä ajatus sai kouluttaja, kirjailija ja psykoterapeutti Pepi Reinikaisen kehittämään 20 vuotta sitten kirjoitusmallin, jolla kuka tahansa voi tutkia taustaansa ja lähtökohtiaan. Tähän mennessä Reinikainen on ohjannut jo yli tuhannen ihmisen elämänkaarikirjoituksen.

– Moni kurssille tullut on pisteessä, jossa hänen on vaikea nähdä tulevaisuuteen tai tehdä valintoja. Oman menneisyyden setviminen auttaa myös tähän.

REHELLISYYS AVAA OVIA

Elämänkaarikirjoituksessa keskeistä on kirjoittajan rehellisyys itselleen, ei hänen kaunokirjallinen taitonsa. Ideana ei ole myöskään kaunistella tai kirjoittaa sankaritarinaa.

Jos rehellisyys tuntuu aluksi vaikealta, siinä voi auttaa, kun muistaa, että kirjoittaa vain itseään varten. Toki myöhemmin tarinasta voi muokata version, jonka antaa esimerkiksi lapsilleen luettavaksi.

– Sanon aina ohjattavilleni, että ihan kaikesta voi kirjoittaa. Jos jokin asia omassa historiassa on ensi alkuun liian kipeä laitettavaksi paperille, sen voi kirjoittaa mukaan aluksi vain otsikkona tai ranskalaisena viivana.

Reinikaiselta kysytään usein myös, mitä pitää tehdä, jos muistaa asioita eri tavalla kuin muut perheessä.

– Nyt on lupa kirjoittaa se, mikä itselle on totta. On vapauttavaa huomata, että saa kirjoittaa asiat juuri niin, kuin ne on itse kokenut.

MIKÄ OLI MUMMUN TARINA?

Liikkeelle lähdetään isovanhemmista, sen jälkeen kirjoitetaan vanhempien tarinat ja vasta sitten on oman tarinan vuoro.

– Pohjana on se ajatus, ettei kukaan meistä ole saari. Menneet sukupolvet vaikuttavat meissä.

Isovanhempien tarinat tarvitaan, jotta voi ymmärtää vanhempiensa valintoja ja ratkaisuja. Vanhempien polut taas avaavat sitä kulttuuria, joka on vaikuttanut omaan tiehen.

Äidin ja isän tarinan kirjoittaminen on Reinikaisen mukaan monelle täräyttävä kokemus. Vanhempansa näkee ehkä ensimmäistä kertaa ihmisinä, joilla myös on oma elämänkaarensa ja pitkä menneisyys ennen perheaikaa.

Elämänkaarikirjoituksessa suositellaan, että henkilökohtainen tarina kirjoitetaan seitsemän vuoden jaksoissa. Jaksotus perustuu elämänkaaripsykologiassa käytettyihin ikäkausiin. 

– Aluksi voi vain kirjoittaa ylös tapahtumia ja muistoja ikäkauden sisällä. Vähitellen alkaa erottaa, mitkä tapahtumat ovat olleet merkityksellisiä, ja nähdä syy-yhteyksiä.

UUSI NÄKÖALAPAIKKA

Parhaimmillaan kirjoittaminen antaa uudenlaista etäisyyttä ja uusia näkökulmia omaan elämään. 

– En voi luvata, että koko elämä kirkastuu, mutta usein sellaiset asiat, jotka ovat kulkeneet ehkä möykkyinä mukana, muuttuvatkin kevyemmiksi. Monta kertaa suurentelemme tapahtumia itsellemme, mutta kirjoittamalla ne menevät tasapainoon.

Kirjoittaja voi huomata omaksuneensa asenteita tai rooleja, jotka hänen on nyt mahdollista kyseenalaistaa. Jos joku on nimetty esimerkiksi suvun mustaksi lampaaksi, leimaamiselle voi tehdä omalta osaltaan lopun. 

– Olen huomannut, että kirjoitusprosessi tekee ihmisistä usein kiitollisempia kuin ennen. Nousee kiitollisuus kaikesta koetusta mutta myös ylipäätään elämänlahjasta.

Haluatko lukea lisää mielen hyvinvoinnista? Tunne & Mieli on mielen ilmiöistä kertova aikakauslehti, jonka omistaja on Mielenterveyden keskusliitto.  Lehti löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi tilata kotiin tai lahjaksi. 

Tilaa lehti

NÄIN PÄÄSET KIRJOITTAMISESSA ALKUUN

1 Tee sukupuu, jossa näkyy perheesi ja kaksi edellistä polvea.

Kirjoita lyhyesti isovanhempiesi tarinat. Paikka lapsuudenperheessä, elämäntapahtumat, muutot. Minkälaisessa ajassa he elivät? Mitkä tragediat ovat jättäneet heihin jälkensä?

3 Kirjoita lyhyesti äitisi ja isäsi tarinat. Keitä he ovat? Lapsuus, paikka lapsuudenperheessä, nuoruus. Minkä henkisen perinnön tai kuorman he saivat lapsuudenkodistaan? Miten vanhempasi kohtasivat toisensa? Mikä on heidän yhteinen tarinansa? (muutot, lasten syntymät, muutokset elämässä)

Kirjoita oman elämäsi tarina syntymästä nykyhetkeen. Voit kirjoittaa seitsemän vuoden jaksoissa. Toinen vaihtoehto on jaksottaa kirjoitusta elämänmuutosten mukaan.

VINKKEJÄ KIRJOITTAJALLE  

  • Älä ole liian kriittinen ensimmäisessä versiossa, vaan anna tarinan tulla. Ehdit rajata ja löytää olennaiset asiat myöhemmin.
  • Etsi käsiisi vanhoja valokuvia tai päiväkirjoja, jos sinun on vaikea päästä liikkeelle. Voit myös haastatella sukulaisia tai perheenjäseniä tai vierailla vanhalla kotipaikkakunnallasi.
  • Jaa tuntojasi. Jos et voi mennä elämänkaarikirjoitusryhmään, varmista, että sinulla on ystävä, jolle puhua. Prosessi voi olla niin voimakas, että se tulee uniin ja täyttää kaikki ajatukset.

Haluatko lukea lisää mielen hyvinvoinnista? Tunne & Mieli on mielen ilmiöistä kertova aikakauslehti, jonka omistaja on Mielenterveyden keskusliitto.  Lehti löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi tilata kotiin tai lahjaksi. 

Tilaa lehti