Hyvä itsetunto auttaa tarttumaan haasteisiin, kohtaamaan vastoinkäymisiä ja tulemaan toimeen muiden ihmisten kanssa, sanoo erikoistutkija Olli Kiviruusu. Mutta miten luoda arvostava suhde peilistä näkyvään tyyppiin?
TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA PETRI HÄNNINEN
Tuo ihminen, joka katsoo minua peilistä, on ihan hyvä tyyppi.
Jokseenkin näin voi ajatella henkilö, jolla on hyvä itsetunto. Hän hyväksyy itsensä, arvostaa itseään eikä lannistu helposti vastoinkäymisistä. Hän uskaltaa tarttua haasteisiin eikä välttele tilanteita, joissa on mahdollista myös epäonnistua.
– Hyvä itsetunto kuuluu mielen hyvinvoinnin ytimeen. Se on kuin puskuri vastoinkäymisille ja stressitekijöille ja voi liittyä myös resilienssiin ja mielen joustavuuteen, sanoo erikoistutkija Olli Kiviruusu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL).
Kiviruusu on väitöskirjassaan tutkinut itsetunnon kehittymistä teini-iästä varhaiseen keski-ikään. Tutkimusaineisto on peräisin laajasta Stressi, kehitys ja mielenterveys -tutkimuksesta, jossa on seurattu samaa yli 2 000 ihmisen joukkoa vuodesta 1983 lähtien. Osallistujat ovat vastanneet kyselyyn 16-, 22-, 32- ja 42-vuotiaina.
Kiviruusu havaitsi, että itsetunto kehittyi myönteisesti teini-iästä kolmikymppiseksi asti, mutta kolmen- ja neljänkymmenen ikävuoden välissä kehitys pysähtyi. Hän odottaa kiinnostuneena seuraavan tutkimusvaiheen tuloksia: osallistujat ovat nyt 52-vuotiaita, ja uutta aineistoa kerätään parhaillaan.
– Itsetunnossa on varmasti pysyviä piirteitä, jotka tulevat varhaiskasvatuksesta, elämänkokemuksesta ja osittain ehkä perimästäkin. Kuitenkin oma ajatukseni on se, että itsetunto kehittyy koko elämän ajan. Hyvänkin itsetunnon voi varmasti romuttaa ja huonoa itsetuntoa rakentaa paremmaksi.
”Hyvä itsetunto on kuin puskuri vastoinkäymisille ja stressitekijöille.”
Vuorovaikutus muovaa ihmistä
Mistä aineksista hyvä itsetunto sitten rakentuu? Miten syntyy arvostava suhde peilistä näkyvään tyyppiin?
Lapsuuden kokemuksilla on Kiviruusun mukaan luonnollisesti suuri merkitys. Jos lapsi saa osakseen runsaasti rakkautta ja hyväksyntää, se vahvistaa itsetunnon peruskalliota – luottamusta omaan arvoon.
– Se edellyttää sitä, että lapsi voi kokea olevansa arvokas ja tärkeä ilman ehtoja. Hänet hyväksytään riippumatta siitä, saako hän koulussa hyviä numeroita tai onko hän hyvä urheilija tai osaako hän istua nätisti ja hiljaa.
Kiviruusu sai tutkimuksestaan vahvistusta sille, että itsetunto rakentuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Se, millaista palautetta saamme ympäriltämme, vaikuttaa käsitykseemme itsestämme. Vastaavasti voimme olla muille ihmisille heidän itsetuntoaan tukevia tai heikentäviä riippuen siitä, miten heitä huomioimme.
– Tuotamme itsetunnon toisillemme arjen kanssakäymisessä ja rakenteissa sen mukaan, miten kohtelemme toisiamme: kiitämmekö, palkitsemmeko ja kohtelemmeko toisiamme arvostavasti.
Kiviruusu ilmaisee asian vielä toisin: Itsetunto on kuin rajapinta oman minän ja muiden välissä. Esimerkiksi nuoren itsetunnolle voi olla tärkeää päästä tiettyyn ryhmään ja etenkin muiden nuorten joukkoon. Yhtä lailla tärkeää on, että ryhmä tukee mukaan pyrkivää.
Vähättely tai suoranainen kaltoinkohtelu, esimerkiksi mitätöivä kohtelu tai kiusaaminen koulussa tai työpaikalla, taas murentaa pitkään jatkuessaan kenen tahansa itsetunnon.
– Ihminen voi myös tottua huonoon tilanteeseen. Toisenlaiseen ympäristöön päästyään hän saattaa hämmästyä. Minähän osaan asioita, ja muut ihmiset suhtautuvat minuun myönteisesti.
Mikä heikentää naisen itsetuntoa?
Kiviruusun tutkimuksessa miesten itsetunto osoittautui kaikissa ikävaiheissa hieman paremmaksi kuin naisten. Vastaavanlainen ero on hänen mukaansa tullut esiin monessa itsetuntoa koskevassa tutkimuksessa. Hän arvelee eron liittyvän kasvatukseen ja rooleihin.
– Yhteiskuntamme on perinteisesti aika patriarkaalinen ja toiminut miesten ehdoilla. Se on ainakin aiemmin heijastunut myös siihen, miten tyttöjä ja poikia kasvatetaan ja millaiset naisten ja miesten roolit ovat. Poikien kasvatuksessa ehkä vaalitaan enemmän itsetuntoa rakentavia piirteitä.
Esimerkiksi itsenäisyyden, aloitteellisuuden ja johtajuuden tukeminen luo uskoa omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin. Tosin Kiviruusu arvelee, että nykyisin nämä ominaisuudet ovat entistä sallitumpia ja jopa toivotumpiakin myös tytöille.
Hänen mukaansa miesten parempi itsetunto voi selittyä osin myös erilaisilla tavoilla arvioida itseä. Kyselyyn vastaajien piti pohtia muun muassa väitteitä Uskon itseeni ja mahdollisuuksiini, Minulla on paljon hyviä ominaisuuksia ja Minua vaivaavat alemmuuden tunteet. On mahdollista, että miesten itsearviot eivät ole yhtä realistisia kuin naisten.
Ulkonäkö arvioinnin kohteena
Myös suhtautuminen omaan kehoon ja ulkonäköön on yhteydessä itsetuntoon. Tyttöjen ja naisten ulkonäkö on perinteisesti paljon enemmän arvioinnin kohteena kuin poikien ja miesten.
Tästä voi kertoa tutkimuksessakin havaittu yhteys ylipainon ja keskimääräistä heikomman itsetunnon välillä. Naisilla tämä yhteys tuli esiin kaikissa ikävaiheissa ja jopa vahvistui iän myötä. Miehillä vastaava yhteys ilmeni vasta 42 vuoden iässä.
– Kulttuurimme on aika ulkonäkökeskeistä, ja kaikilla varmasti on ainakin jonkin verran siinä suhteessa paineita. Tyytymättömyys omaan ulkonäköön on silti edelleen leimallisempaa tytöille ja naisille, Kiviruusu toteaa.
Hän arvelee sosiaalisen median lisäävän entisestään ainakin nuorten paineita. Omille kuville voi saada nopeasti peukutuksia mutta samalla altistuu vertailulle ja ikävillekin kommenteille.
– Valistunut arvaukseni on, että some on potentiaalinen riski itsetunnon kehitykselle. Se voi olla aika armoton ympäristö ja perustuu paljolti siihen, miltä asiat näyttävät. En tiedä, karaistuvatko ihmiset sietämään arvostelua, mutta yleensä olemme sille melko herkkiä.
Tukea omanarvontunteelle
Itsetunto on yhteydessä siihen, miten tulemme toimeen muiden ihmisten kanssa. Tutkimuksessa itsetunto kehittyi myönteisimmin niillä, joilla oli keskimääräistä vähemmän ihmissuhdevaikeuksia. Vastaavasti kehitys oli hitainta niillä, joilla vaikeudet lisääntyivät ajan myötä. Miesten tuloksista havaittiin, että huono itsetunto ennustaa myöhempiä ihmissuhdevaikeuksia.
– Esimerkiksi ystävyys- ja parisuhteessa huono itsetunto tulee helposti esiin. Kun itsetunto on hyvä, ihminen kestää ristiriitatilanteita eikä koko ajan pelkää hylätyksi tulemista. Jos on taipumus huonoon itsetuntoon, usko itseen ja ihmissuhteeseen ei ole yhtä vahva. Silloin voi tehdä pienistäkin merkeistä vääriä tulkintoja.
Kiviruusu palaa jälleen ajatukseen siitä, että itsetunto kehittyy suhteessa muihin ihmisiin. Hänestä yhteiskuntaakin tulisi rakentaa itsetuntoa vahvistavaksi. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vanhuspalvelut järjestetään niin, että ihminen voi säilyttää omanarvontunteensa elämänsä loppuun asti.
– Itsetunto heijastelee laumaan pääsemistä ja siinä hyväksytyksi tulemista. Siksi se ei ole vain yksilön itsensä vaan meidän kaikkien vastuulla.
”Kun itsetunto on hyvä, ihminen kestää ristiriitatilanteita eikä koko ajan pelkää hylätyksi tulemista.”
Haluatko lukea lisää mielen hyvinvoinnista? Tunne & Mieli on mielen ilmiöistä kertova aikakauslehti, jonka omistaja on Mielenterveyden keskusliitto. Lehti löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi tilata kotiin.