Painatko kaasua, vaikka keho viestii, että nyt olisi jarruttamisen aika? Palautuminen on kokonaisvaltainen taito, jonka opettelu alkaa omien tarpeiden tunnistamisesta ja arjen valintojen pohtimisesta.
TEKSTI ANNA-KAISA PITKÄNEN
Palautuminen oli ennen ammattiurheilijoiden ja tosimielellä liikkuvien harrastajien hommaa. Viime vuosina se on alkanut kiinnostaa meitä kaikkia, mikä kertoo myös elämäntyylimme muutoksista.
Vielä muutama vuosikymmen sitten työt jäivät tehtaan tai konttorin seinien sisään, kaupat menivät kiinni kello kuusi ja harrastuspaikat sulkivat ovensa hyvissä ajoin illalla. Televisio- ja radiokanavat hiljenivät yöksi.
Nykyisin työasioita hoidetaan vapaa-ajalla, mutta myös harrastukset ja perhe-elämä ovat täynnä tavoitteita ja myöhään venyviä aikatauluja. Viihdettä on tarjolla 24 tuntia vuorokaudessa eri kanavista. Kun yhteiskunta pyörii tauotta, vastuu palautumisesta on siirtynyt entistä enemmän ihmisille itselleen.
PALAUTUMINEN LÄHTEE LIIKKEELLE MIELESTÄ
Palautumisen onnistumiseen vaikuttaa monien ihmiselämän osa-alueiden – kehon, mielen ja ihmissuhteiden – tasapaino. Fyysisesti mitattava elpyminen tapahtuu kehossa, mutta lähtee liikkeelle mielestä.
Yhä useampi seuraa palautumistaan esimerkiksi älyrannekkeella. Sykevälimittaukset ja muut mittauskeinot auttavat alkuun seurannassa, mutta parhaimmillaankin niiden tieto on suuntaa antavaa.
Palautumisen hermostollista perustaa auttaa ymmärtämään ajatus autoilijasta, joka käyttelee kaasua ja jarrua. Ihmisen vireytymisestä ja palautumisesta vastaa autonominen hermosto, joka ei ole tahtomme alainen. Siinä on kaksi haaraa: kaasu eli sympaattinen ja jarru eli parasympaattinen osa.
Parasympaattista jarrua tarvitaan kehon elpymiseen. Kaasu taas saa meidät vireiksi ja valppaiksi. Se sysää liikkeelle myös taistele-pakene- eli stressireaktion elimistössämme.
Kun sopeudumme arjen haasteisiin, nämä molemmat hermoston haarat toimivat tarpeen mukaan ja tasapainossa pitkin vuorokautta. Jokainen tietää, mitä tapahtuu, jos autolla ajaa pitkään kovilla kierroksilla: kone alkaa yskiä.
Yleensä ihminen voi ajaa kaasu pohjassa työpäivän aikana useampaankin kertaan, eikä se tuota erityisiä ongelmia. Keho ja mieli alkavat rentoutua illalla, kun on mahdollisuus siirtyä läheisten ihmisten, kodin puuhien, liikunnan ja muiden harrastusten pariin. Yleensä viimeistään yöuni sinetöi palautumisemme, ja olemme seuraavana päivänä kohtuullisen virkeitä.
Joskus kuitenkin meillä kaikilla kaasu jää päälle, lepo ja uni häiriintyvät, eikä hermoston palauttava osa pääse tekemään työtään. Mitä silloin voi tehdä?
1 TUNNISTA JA HUOMAA TARPEESI
Kuten liikenteessä, myös palautumisessa ennakointi ratkaisee. Täysillä paahtava kuski alkaa yleensä jo melko pian saada merkkejä taloudellisemman ajotavan tarpeesta. Kone pykii monta kertaa ennen kuin se pysähtyy.
Jokainen voi harjoitella huomaamaan pieniä, juuri itselle tyypillisiä hälytysmerkkejä. Tämä taito alkaa kehon ja mielen reaktioiden tunnistamisesta, jossa apuna voi joskus toimia myös älylaite. Palautumisvajeen merkit ovat kaikilla ihmisillä samankaltaisia, mutta niiden ilmenemisessä on yksilöllistä vaihtelua, kuten myös kyvyssä sietää kuormittavia tilanteita.
Kun palautuminen ei ole riittävää, uni varoittaa usein ensimmäisenä. Keho on taitava kertomaan hidastamisen tarpeesta lihasjännityksen, tykyttelyn, vatsavaivojen ja erilaisten kiputilojen keinoin.
Myös mieliala on hyvä mittari. Palautuneena jaksamme kohdata arjen hankaluuksia, mutta väsähtäneenä näemme uhkia, turhaudumme ja ärhentelemme. Muisti, toiminnanohjaus ja keskittyminen takkuavat, ja ennen yksinkertaisten asioiden suorittaminen vie aikaa ja ajatus katkeilee. Tämän seurauksena kriittiset ajatukset omasta itsestä valtaavat mielen.
2 TEE VALINTOJA, HUOMIOI ITSESI
Palautumispulmaisen arjessa on yleensä jotain liikaa ja jotain liian vähän. Palautuminen on valintojen tekemisen harjoittelua ja tekojen asettamista tärkeysjärjestykseen. Usein se merkitsee luopumista asioista, jotka eivät ole itselle tässä elämäntilanteessa hyväksi tai mahdollisia.
Kokoa itsellesi tärkeitä elämänarvoja, ja pohdi, mihin järjestykseen itselle merkitykselliset asiat asettuvat. Useimmille esimerkiksi terveys, perhe ja ystävät menevät työn ja rahan edelle. Pohdi, mitkä teot vievät sinua kohti tärkeitä asioita, mitkä taas työntävät poispäin. Mitä asioita arkipäivääsi tulisi saada lisää ja mitä vähentää? Miten se näkyisi teoissasi tässä kuussa, tällä viikolla ja tänä päivänä?
3 ETSI NAUTINNOLLISTA TEKEMISTÄ
Olisi helppoa, jos palautumisen voisi hoitaa kuin nappia painamalla, yksinkertaisesti nukkumalla ja lepäilemällä lisää.
Palautumiseen tarvitaan kuitenkin myös mielen lepoa, joka on jokaiselle yksilöllinen kokemus. Sitä tarjoavat iloa ja nautintoa tuottavat asiat: ystävien ja läheisten tapaaminen, kiireetön luonnossa oleminen, taiteen ja kulttuurin harrastaminen, omalle keholle sopiva liike. Monet hyötyvät myös tietoisesta läsnäolosta ja rentoutusharjoittelusta.
Varaa kalenteriin joka viikolle vähintään yhdet tai mielellään useammat treffit itsesi ja sinulle tärkeän tekemisen kanssa. Vie itsesi luontoon, harrastamaan mieluista liikunta- tai kulttuuriharrastusta, lue, katsele mielileffojasi, laita hyvää ruokaa, lähde pitkälle lenkille lemmikin kanssa, nautiskele elämästä ystäviesi ja perheesi kanssa.
4 OPETTELE MYTÄTUNTOA ITSEÄSI KOHTAAN
Ihminen ei palaudu mitaten, käskien ja pakottaen eikä itseään vääristä valinnoista soimaten. Ankarat ja itseä kritisoivat ajatukset haittaavat palautumista ja nostavat kehon stressitasoa.
Palautumiseen paras lääke on myötätunto ja ymmärrys itseä kohtaan. Itsemyötätunto auttaa nostamaan jalan kaasupolkimelta ja siirtymään kohti rauhallista jarrutusta.
Kysy itseltäsi, miten voisit osoittaa ystävällisyyttä itsellesi tässä tilanteessa. Voit myös kuvitella, mitä sanoisit juuri nyt toiselle ihmiselle, hyvälle ystävälle, joka kamppailee saman vaikeuden kanssa.
Juttu on julkaistu Tunne & Mieli -lehden numerossa 1/2020. Tunne & Mieli on mielen ilmiöistä kertova aikakauslehti, jonka omistaja on Mielenterveyden keskusliitto. Lehti löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi tilata kotiin tai lahjaksi.
