Sosiaalinen jännittäminen voi rajoittaa elämää ja tuntua musertavalta, mutta onneksi sitä on mahdollista lieventää harjoittelulla.
TEKSTI JAANA TAPIO
Poskille hiipii puna, kädet vapisevat ja ääni värisee. Vatsa protestoi tai suuta kuivaa. Kun on pidettävä puhe tai vaikka vain esiteltävä itsensä tuntemattomien edessä, keho tuntuu hetkeksi menevän aivan sekaisin.
On tyypillistä, että jännittäjä luulee olevansa ryhmässä ainoa, jolla on perhosia vatsassaan. Kuitenkin noin 70 prosenttia suomalaisista on jännittänyt joskus vaikkapa esiintymistä, työpaikkahaastattelua tai muuta haasteellista sosiaalista tilannetta. Jännityksen aiheen ei edes tarvitse olla kovin kummoinen. Niinkin arkiselta vaikuttava asia kuin puhelimella soittaminen saattaa saada sydämen pamppailemaan pikavauhtia.
KEHO REAGOI HAASTEESEEN
Miksi kehomme sitten tuntuu asettuvan kanssamme vastahankaan ja muistuttavan toiminnastaan mitä kiusallisemmilla hetkillä?
Kyse on hermoston normaalista toiminnasta. Kehon reaktioiden avulla hermojärjestelmämme pyrkii virittämään meitä tulevaan haasteeseen. Ongelmana on, että järjestelmä on sama kuin kivikaudella, mutta maailma haasteineen on täysin muuttunut. Elimistömme saattaa ohjata meitä pakenemaan tai jähmettymään paikoilleen, vaikka kumpaakaan reaktiota ei tilanteessa tarvittaisi.
Silti jännittämisestä voi olla myös hyötyä. Vireystilan nousu antaa meistä energisen ja innostuneen vaikutelman esimerkiksi työpaikalla, kun pitää kertoa osaamisestaan tuntemattomille asiakkaille. Vastakohta olisi välinpitämätön automaattiasetuksilla pajatettu puhe, joka ei kiinnosta edes puhujaa itseään.
TUNTEET PELISSÄ
Yleensä jännittämisen taustalla on tunteita, joita ei ehkä ole tullut koskaan käsiteltyä. Jos esimerkiksi pieni lapsi kokee toistuvasti tulevansa hylätyksi, seurauksena voi olla häpeää ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää ahdistusta.
Jännittäjän kokemus voi olla ristiriitainen: toisaalta pelkää huomiota, toisaalta taas haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi tai jopa ihailluksi. Ei ihme, että moni haluaa hoitaa pelkkiä oireita eikä alkaa selvittää niiden takana vaikuttavaa vyyhtiä.
Se, miksi joku jännittää enemmän kuin toinen, johtuu myös perimästä, persoonallisuudesta ja elämänkokemuksista. Silläkin on merkitystä, että kulttuurissamme herkkyyttä, ujoutta tai introverttiutta ei usein arvosteta. Jos esimerkiksi lapsuudenkodissa on yritetty väkisin reipastaa ujoa lasta, tuloksena voi olla taipumus jännittää myös aikuisiällä.
Jossain määrin ikäkin vaikuttaa jännittämiseen. Keski-ikäinen ei usein enää murehdi muiden mielipiteitä niin paljon kuin nuori.
PUNASTUMINEN SALLITTU
Kunpa vain kukaan ei näkisi käsien tärinää! Moni jännittäjä ajattelee, että kaikki on hyvin, kunhan muut eivät huomaa jännittämistä. Pelkäämme, että taipumuksemme vuoksi meille nauretaan tai meidät torjutaan.
Usein vastapuoli kuitenkin suhtautuu toisen jännitykseen suopeammin kuin uskommekaan. Kyse onkin siitä, minkälaisia merkityksiä jännittämiselleen antaa. Esimerkiksi punastuminen tai käsien tärinä voi olla merkki siitä, että asia on itselle tärkeä. Voi myös ajatella, että jos muut tuntevat jännittäjän reaktioista myötähäpeää, se on heidän ongelmansa.
HARJOITTELE!
1 ALTISTA ITSESI HAASTEILLE
Sen sijaan, että alkaisit vältellä jännittäviä tilanteita, hankkiudu niihin tietoisesti ja säännöllisesti. Kirjaa etukäteen ylös, minkä asian toivoisit muuttuvan ja missä määräajassa. Päätä sitten, minkälaisia käytännön askeleita teet tavoitteen saavuttamiseksi. Askeleet voivat olla pieniäkin. Jos sosiaaliset tilanteet jännittävät, voit esimerkiksi ottaa tavoitteeksi hymyillä viikon ajan päivittäin vieraille ihmisille tai vaihtaa muutaman sanan kaupan kassan kanssa.
2 RAUHOITU HENGITTÄMÄLLÄ
Jännittynyt pidättää usein hengitystään tai hengittää kiivaasti ja pinnallisesti. Toisaalta hengitys ja jännittäminen ovat yhteydessä myös toisinpäin: epätasapainossa oleva hengitys kiihdyttää elintoimintoja ja välittää viestin hälytystilasta koko elimistöön.
Onneksi hengitystä ja sen kautta autonomisen järjestelmän toimintaa on mahdollista tietoisesti rauhoittaa. Samalla voi olla lohdullista huomata, että vaikka tilanteelle ei voisi tehdä mitään, hengitykselleen voi. Kokeile esimerkiksi näitä:
Kuvittele, että rentoutat ensin muutamalla uloshengityksellä kasvot. Siirry sitten rintakehään ja lopulta vatsan. Hengitys pyyhkäisee jännityksen kehostasi pois.
Aseta kädet vatsallesi ja tunne, miten hengitysaallot nousevat ja laskevat. Kosketus ja mielikuva aalloista rauhoittavat.
Käytä ääntä. Vahvista uloshengitystä laulamalla uloshengityksen aikana ”aaa”-, ”ooo”-, ”uuu”- tai ”mmm”-äännettä.
Haluatko lukea lisää mielen hyvinvinnista? Tunne & Mieli on mielen ilmiöistä kertova aikakauslehti, jonka omistaja on Mielenterveyden keskusliitto. Lehti löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi tilata kotiin tai lahjaksi.
