Eteemme tulee päivittäin lukemattomia valinnan paikkoja. Osan paikoista tunnistamme ja osa menee huomaamatta ohi. Kun valinnat tekee omia arvojaan kuuntelemalla, elämästä tulee omannäköistä.
TEKSTI ANNE SALOMÄKI
Opiskelemaan vai työnhakuun? Naimisiin vai Tinderiin? Koira vai kissa? Pitsaa vai salaattia? Teemme jatkuvasti valintoja, joiden taustalla vaikuttavat niin persoonallisuutemme, ystäväpiirimme kuin ympäristömmekin. Joillain valinnoilla on kauaskantoisia seurauksia, toisilla ei suurtakaan merkitystä.
Valinnan paikka -teoksen kirjoittanut psykologi Satu Pihlaja kertoo, miksi valinnanvara voi ahdistaa ja miten voi oppia tekemään fiksuja valintoja.
Usein teemme valintoja huomaamattamme joko intuitiolla tai tavan vuoksi. Milloin valinnan edessä kannattaa pysähtyä pohtimaan?
Usein ihmiset epäröivät pitkään turhienkin valintojen edessä: pukisinko tämän vai tuon paidan? Pieniä ja ei-niin-tärkeitä päätöksiäkin tehdessä voi tulla epäröintiä, joten pelkkä epävarmuuden tunne ei vielä välttämättä kerro, että asia olisi suuri ja merkittävä.
Kun jokin valinta tuntuu syystä tai toisesta pakolliselta, sen kanssa kannattaa olla tarkkana. On esimerkiksi pakko mennä jumppaan tai synttäreille. Silloin on hyvä pysähtyä ja miettiä, kuka oikein pakottaa, eli mitkä vaihtoehdot oikeastaan ovat ja millä perusteella valintaa on tekemässä.
Meillä on valittavana lukematon määrä vaihtoehtoja, oli kyse sitten lounasannoksesta tai uudesta harrastuksesta. Miksi valinnanvara voi tuntua ahdistavalta, ja miten sitä voi lievittää?
Vaihtoehtojen määrän vaikutuksesta valitsemiseen on tehty monia kiinnostavia tutkimuksia, kuten klassinen hillopurkkikoe. Kun hillolaatujen määrää lisättiin 24:ään, ihmiset eivät enää pystyneet tekemään valintaa isosta joukosta.
Valinnanvara voi ahdistaa myös siksi, että ihmiset usein ohjautuvat huomaamattaankin ulkoapäin. Silloin he tekevät sitä, mitä kaveritkin tekevät, vaikka oikeasti haluaisivat jotakin muuta.
Hyvä tapa rajata vaihtoehtoja on ottaa muutama askel taaksepäin ja pohtia omia arvojaan. Valinta on helpompi tehdä, kun on esimerkiksi päättänyt suosia terveellisiä vaihtoehtoja, suojella luontoa tai kannattaa kotimaista.
Joskus valintojen perusteleminen voi tuntua vaikealta. Mitkä asiat valintojamme ohjaavat – tiedostaen tai tiedostamatta?
Ympäristön mallit ja ympärillämme olevien ihmisten mielipiteet vaikuttavat paljon siihen, mitä mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja itsellemme näemme. Oikeasti meillä voi olla monia muitakin mahdollisuuksia, mutta emme ole tottuneet tunnistamaan niitä tai koe niiden olevan ulottuvillamme.
Teemme joskus valintoja myös pelon ja uhkien ohjaamina sen sijaan, että näkisimme asiat myönteisessä valossa.
Lisäksi hetkellinen mielentila, kuten vaikkapa väsymys tai nälkä, vaikuttavat ratkaisuihimme. Nälkäisenä valintoja tehdään usein lyhyellä tähtäimellä – mikä oli tarpeen kivikaudella.
Yksi saa valittua annoksensa valtavasta ruokalistasta hetkessä, toisella menee päätöksentekoon varttitunti. Miten luonne vaikuttaa valintojen tekemiseen?
Tarve saada hyväksyntää muilta vaihtelee yksilöittäin, mikä vaikuttaa myös valintojen tekemiseen. Joitakuita muiden mielipiteet eivät juurikaan kiinnosta, ja toiset ovat niille hyvin sensitiivisiä. Jollekin esimerkiksi ruoan valitseminen voi olla tosi tärkeää, kun taas toinen syö vain polttoaineeksi.
Epävarmalle ihmiselle valintojen tekeminen voi olla hurjan vaikeaa. Joidenkin on helppo kuunnella itseään, ja heille päätös voi tulla luonnostaan. Toisilla omiin toiveisiin luottaminen vaatii harjoittelua.
Valintoja tehdään sekä järjellä että tunteella. Taustalla on monenlaisia oletuksia ja odotuksia. Millaisia kompastuskiviä valinnoissa voi tulla vastaan, ja miten niiltä voi välttyä?
Yksi ongelma voi olla lyhyen tähtäimen toiminta, vaikkapa stressiin reagoiminen karkkia syömällä. Olotila yleensäkin vaikuttaa huomattavasti siihen, miten valintoja tehdään. Siksi voi olla hyvä suunnitella etukäteen, millaisilla suuntaviivoilla haluaa tietyssä tilanteessa edetä.
Voi myös pohtia, mitä merkitystä valinnalla on huomenna ja viikon tai vuoden päästä. Yhdellä karkkipussilla ei ole väliä huomenna, mutta jos siitä tulee tapa, vuoden päästä sillä voi olla seurauksia.
Monesti myös sanotaan, että kannattaa antaa tunteiden ohjata, mutta se on outo väärinkäsitys. Esimerkiksi rakkaus on tunteiden klassikko, jonka perusteella on tehty paljon harkitsemattomia valintoja. Tunteita kannattaa kuunnella, mutta reflektoiden, eikä niiden mukaan kannata toimia. Pelon tunne ei välttämättä tarkoita, että pelko toteutuu. Varsinkaan voimakkaiden tunteiden mukaan ei kannata toimia, sillä siitä voi seurata vain hirveä sotku.
Ihmisillä on taipumus keskittyä myönteisten asioiden sijasta kielteisiin, ja se voi vaikuttaa tekemiimme valintoihin. Voiko valintojen myönteisyyttä harjoitella?
Negatiivisuuteen keskittyminen on vahva aivojen ominaisuus. Esimerkiksi urheilijoiden mentaalivalmennuksessa kielletään kokonaan epäonnistuneiden suoritusten kuvitteleminen, koska se on epäonnistumisen harjoittelua. Ja mehän mietimme joka päivä, mikä kaikki voisikaan mennä pieleen!
Onkin paljon asioita, joita voisimme oppia huippu-urheilijoiden harjoittelusta. Yksi virhe ei kaada kaikkea, sillä mielikuva onnistumisesta vie kuitenkin oikeaan suuntaan.
Jotkin valinnat saattavat tuntua jälkikäteen vääriltä. Mitä tehdä, kun kaduttaa?
Toivoisin, että minulla olisi tähän hyviä vinkkejä. Kun vaihtoehtoja on paljon, myös katuminen on tavallista. Jos on kuunnellut intuitiotaan, tunneälyään ja aitoja, syvimpiä toiveitaan, on yleensä valintoihinsa tyytyväinen. Kannattaa myös pitää mielessä, että ihmiset saattavat enemmän pelätä katumista kuin katua oikeasti.
Juttu on julkaistu Tunne & Mieli -lehden numerossa 1/2020. Tunne & Mieli on mielen ilmiöistä kertova aikakauslehti, jonka omistaja on Mielenterveyden keskusliitto. Lehti löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi tilata kotiin tai lahjaksi.
