Kirjoittaminen on itseilmaisua, joka herättää eloon tunteita ja muistoja. Kirjallisuusterapiassa kuka tahansa voi käsitellä oman mielensä sopukoita joko itse kirjoittaen tai toisten tekstejä lukien.
TEKSTI NELLI LEPPÄNEN
Ihminen on aina kertonut tarinoita. Siksi tarinankerronta on meille luontainen keino jäsentää elämäämme, uskoo psykoterapeutti, kirjallisuusterapeutti ja kirjallisuusterapiakouluttaja Silja Mäki. Hän hyödyntää kirjallisuusterapiaa säännöllisesti osana psykoterapiaa sekä ohjaa kirjallisuusterapiaryhmiä.
Kirjallisuusterapia kuuluu luovien terapiamuotojen joukkoon, kuten kuvataide- ja musiikkiterapia. Vain taivas on rajana, mitä kirjoittamalla voi ilmaista ja miten omia kokemuksiaan voi pukea sanoiksi. Avuksi tarvitaan vain kynä ja paperia.
– Kirjoittaminen on henkilökohtainen itseilmaisun muoto. Niinpä kaikki, mitä ihminen tuottaa, on oikein. Kirjallisuusterapiassa ei käytetä punakynää eikä arvostella lopputulosta, Mäki painottaa.
Kaikki lähtee liikkeelle joko valmiista kirjallisesta aineistosta tai itse tuotetusta tekstistä. Virikkeenä toimivat usein runot, novellit, romaanit, sadut, asiatekstit tai vaikkapa laulujen lyriikat. Teksti voidaan lukea ääneen ja sen jälkeen reflektoida sitä joko suullisesti tai kirjoittaen.
Toinen vaihtoehto on aloittaa kirjallisuusterapeuttisilla harjoituksilla tai vapaasti kirjoittaen. Mäen mukaan asiakkaan tarpeet sanelevat, mikä on milloinkin sopiva lähestymistapa.
Terapeutti auttaa mielen tutkailussa
Kirjallisuusterapia jaetaan kolmeen ryhmään. Kliinistä kirjallisuusterapiaa käytetään esimerkiksi mielenterveystyössä ja kuntoutuksessa. Psykoedukatiivista kirjallisuusterapiaa käytetään äidinkielen tunneilla, erityisopetuksessa ja ammatillisessa opetuksessa ja kehityksellistä kirjallisuusterapiaa kaikille avoimissa kirjallisuusterapeuttisissa kasvuryhmissä.
Kasvuryhmiin voi osallistua kuka vain, joka on kiinnostunut tutkailemaan omaa elämäänsä. Suomen Kirjallisuusterapiayhdistyksen varapuheenjohtajana Mäki suosittelee kurkistamaan esimerkiksi yhdistyksen verkkosivuilta (www.kirjallisuusterapia.net) löytyvää tarjontaa.
Hän kuitenkin muistuttaa, että vakavien mielenterveyden ongelmien kanssa painiville tajunnanvirran kirjoittaminen yksin ei ole välttämättä suotavaa.
– Tärkeää on, että koulutettu terapeutti tutkailee mielen sisältöjä yhdessä terapiaan osallistujan kanssa. Myös jos itsekseen kirjoittaessa pintaan nousee liian vaikeita asioita, kannattaa hakeutua ennemmin ammattiauttajan luokse kuin jäädä haasteidensa kanssa yksin.
Löydä oma tapasi kirjoittaa
Perinteisesti kirjallisuusterapiaa harjoitetaan ryhmissä, ja edustettuina ovat eri ikä- ja kohderyhmät. Mäen mielestä ryhmä on aina enemmän kuin osiensa summa, sillä vuorovaikutus tarjoaa hedelmällisen maaperän tutkailla paitsi omia myös toisten kokemuksia.
– Sovelluksia on laidasta laitaan aina pienten lasten kanssa loruttelusta ikäihmisten saattohoitoon. Voidaanpa kirjallisuusterapiaan yhdistää myös vaikka tanssia, jolloin sanoista syntyy liikettä tai toisinpäin, Mäki kertoo.
Toisaalta kirjoittamista voidaan hyödyntää myös yksilötapaamisissa, jolloin on mahdollista edetä jokaisen omien tarpeiden mukaan rauhassa tutkien.
Kirjallisuusterapiaryhmiä järjestetään etenkin nyt korona-aikana myös videoyhteyden välityksellä, mikä toimii Mäen mukaan hyvin. Mutta silloin kun ryhmä kokoontuu samassa tilassa, osallistujat pääsevät kokemaan fyysisen läsnäolon, nonverbaalisen viestinnän ja yhdessä kirjoittamisen voiman.
– Sanat ovat täynnä mahdollisuuksia, ja siksi jokaisen täytyy löytää oma tapansa toteuttaa itseään kirjoittamalla – yksin, ryhmässä, etänä tai livenä.
Lempeä ja tehokas menetelmä
Kirjallisuusterapian tavoitteet vaihtelevat yksilöittäin. Kirjoittamalla voidaan muun muassa kehittää itsetuntemusta ja lisätä hyvinvointia, ilmaista ja tunnistaa tunteita, käsitellä vaikeita kokemuksia ja päästää niistä irti. Yksi tavoite voi myös olla valkoisen paperin kammon voittaminen.
Mäen mielestä kirjoittaminen on lempeä ja salliva mutta myös varsin tehokas menetelmä. Se saa ihmismielen avautumaan.
– Tekstin suojassa voi puhua tavallista helpommin vaikkapa omista kipukohdista. Ihminen on saattanut pantata koko ikänsä jotain traumaattista asiaa, kunnes koko tarina purkautuu tekstinä, hän kuvailee.
Kirjoittaminen voi siis olla matkakumppani rankoissakin elämänvaiheissa. Mäki kertoo esimerkin vakavaan syöpään sairastuneesta naisesta, jonka jalkaterä jouduttiin amputoimaan.
– Runot kulkivat ihmisen mukana tunteiden tulkkina ja välineinä kohdata raastavia hetkiä. Hän kirjoitti runoja tiiviisti ennen ja jälkeen leikkauksen ja reflektoi niissä omia kokemuksiaan.
Myös koronatilanne on innoittanut ihmisiä tarttumaan kynään. Tauti on otettu haltuun etäännyttämällä sen kauhut ja pienentämällä maailmanlaajuiseksi paisunut kurimus inhimillisiin mittoihin.
– Kirjoittaminen on tuonut monelle lohtua ja toivoa, että kyllä tästäkin selvitään, Mäki iloitsee.
Kolme helppoa kirjoitusharjoitusta – näin pääset alkuun
1
Tunnesanat ja tajunnanvirta
Valitse aihe, tilanne tai huoli, josta haluat kirjoittaa. Kirjoita kolme tunnesanaa, jotka tulevat ensimmäisenä aiheesta mieleesi. Istu hetki silmät kiinni ja kuulostele ajatuksiasi. Kirjoita kahdesta viiteen minuuttia tajunnanvirtaa eli kaikkea, mitä mieleesi nousee.
Kuulostele taas hetki, mitkä kolme tunnesanaa nyt nousevat mieleesi. Kirjoita ne paperille. Lopuksi tarkastele, muuttuivatko tunnesanasi, ja jos muuttuivat, niin miten.
2
Aamusivut
Kirjoita aamuisin ennen muita toimia noin kolme sivua tajunnanvirtaa. Kirjoita kaikki mahdollinen, myös vähäpätöisiltä tuntuvat asiat ja ajatukset. Kirjoittaminen luo mieleesi tyhjää tilaa ja poistaa luovuuden esteitä. Kun jatkat tapaa, tekstiin alkaa ilmestyä tärkeitä asioita.
Jos aamu ei ole sinulle otollinen aika kirjoittamiselle, kirjoita johonkin muuhun aikaan vuorokaudesta. Harjoituksen on kehittänyt kirjailija Julia Cameron.
3
Kiitollisuuspäiväkirja
Pohdi iltaisin kolmesta viiteen asiaa, joista olet kiitollinen. Kirjoita ne kiitollisuuspäiväkirjaasi ennen nukkumaanmenoa. Asiat voivat liittyä kuluneeseen päivään tai olla yleisempiä. Voit kiittää pienistäkin asioista, kuten hetkestä ystävän kanssa tai kauniista auringonlaskusta.
Kiitollisuuden aiheita on antoisaa pohtia yksin, mutta voit keskustella niistä halutessasi myös jonkun läheisen kanssa.
Juttu on julkaistu Tunne & Mieli -lehden numerossa 2/2021. Tunne & Mieli on mielen ilmiöistä kertova aikakauslehti, jonka omistaja on Mielenterveyden keskusliitto. Lehti löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi tilata kotiin tai lahjaksi.
