Kroonista väsymysoireyhtymää epäillään, jos syvä väsymys on kestänyt yli puoli vuotta.
TEKSTI HELINÄ KUJALA
Kroonista väsymysoireyhtymää sairastaa Suomessa arviolta vähintään 10 000 ihmistä. Oireyhtymästä ei ole yksiselitteistä tieteellistä tutkimustietoa, joten sille ei ole myöskään Käypä hoito -suositusta.
Tänä vuonna on kuitenkin julkaistu sairauden kriteereistä asiantuntijapaneelin linjaus, Hyvä käytäntö -konsensussuositus. Sen mukaan kroonisen väsymysoireyhtymän diagnoosi edellyttää yli kuusi kuukautta jatkunutta väsymystä ja uupumusta.
Lisäksi sairauteen kuuluu keskeisesti PEM-oire (post-exertional malaise), joka tarkoittaa voinnin huononemista pienenkin fyysisen tai kognitiivisen rasituksen jälkeen.
Muuten oireet vaihtelevat: potilas saattaa kärsiä unihäiriöistä, kivuista, autonomisen hermoston ja immuunijärjestelmän oireista sekä kognitiivisista oireista, kuten muisti- ja keskittymisvaikeuksista. Sairaus rajoittaa elämää voimakkaasti, sillä siihen liittyvä uupumus ja voimattomuus eivät parane levolla.
Kroonista oireyhtymää epäiltäessä tarvitaan lääkärin arvio siitä, mitä muita sairauksia on tutkimuksin suljettava pois. Niitä voivat olla esimerkiksi kilpirauhasen sairaudet sekä sydän- ja keuhkosairaudet.
– Arviolta 30 prosentilla potilaista sairauteen voi liittyä psyykkisiä häiriöitä, esimerkiksi masennus. Liitännäissairaudet tulee hoitaa kunkin sairauden Käypä hoito -suositusten mukaisesti, sanoo infektiotautiopin emeritusprofessori Olli Ruuskanen.
Koronapandemia saattaa lisätä oireyhtymän esiintyvyyttä. Jotkut koronaan sairastuneista kärsivät pitkittyneestä uupumuksesta, ja osassa tapauksista on arvioitu olevan kyse kroonisesta oireyhtymästä.
