Aivotutkija Kiti Müller vakuuttaa, että jokainen voi pitää huolta päänuppinsa terveydestä. Arkisetkin teot lisäävät virkeitä työ- ja elinvuosia.

TEKSTI NELLI LEPPÄNEN 

Aivot, mieli ja keho muodostavat kolmiyhteyden, jonka varaan ihmisen hyvinvointi rakentuu. Jos yksi pilari romahtaa, ihmisen kokonaisvaltainen toimintakyky keikahtaa. Näin uskoo Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston dosentti Kiti Müller.

– Aivot ovat ihmisen kallein pääoma, sillä ne rakentavat ihmisen toimintakyvyn perustan ja ovat elintärkeä osa inhimillisyyttä. Siksi aivoista kannattaa pitää huolta läpi elämän, hän sanoo.

Pitkän uran tutkijana ja lääkärinä tehnyt Müller toteaa ymmärryksen aivojen toiminnasta lisääntyneen valtavasti viime vuosina. Nyt tiedetään entistä paremmin, että aivoissa tapahtuu fysiologisten ja aineenvaihdunnallisten ilmiöiden lisäksi monimuotoisia älyllisiä ja henkisiä toimintoja. 

Tutkimustiedon lisääntymisestä huolimatta yli 50-vuotiaiden aivoinfarktien määrä on kasvussa. Selittäviä tekijöitä ovat muun muassa korkea verenpaine, rytmihäiriöt ja pitkittynyt stressi. Jos oireet huomataan ajoissa, sairauksien kanssa voi kuitenkin elää hyvää elämää.

Vaikka omiin geeneihin ja yllättäviin sattumuksiin ihmisellä ei usein ole osaa eikä arpaa, Müllerin mielestä jokainen voi vaikuttaa aivojensa terveyteen omalla toiminnallaan. Tarvittaessa oireiden syyt kannattaa selvittää lääkärin pakeilla.

– Jos kerran auto viedään huoltoon säännöllisesti, miksei aivojen, mielen ja kehon hyvinvoinnista huolehdita samalla tavalla, Müller kysyy.

 

Kotiaskareita ja aivojumppaa

Aivoterveyden näkökulmasta ihmisiä kiinnostaa usein se, mitä kannattaisi harrastaa. Mistä on eniten hyötyä?

Müller luottaa sellaiseen arkiseen tekemiseen, joka tuottaa itselle mielihyvää.

– Aina ei tarvita kalliita harrastuksia tai palveluja. Halpoja keinoja edistää kaikenikäisten aivoterveyttä on vaikkapa laittaa ruokaa, kävellä metsässä tai tehdä käsitöitä.

Tutkimustulokset kertovat, että ennen kaikkea päivittäinen liikunta edistää aivojen vireyttä ja ihmisen toimintakykyä. Jo pelkästään tavallisilla kotiaskareilla on yllättävän suuri merkitys – etenkin ikääntyneille.

Fyysisen puuhastelun lisäksi aivot tarvitsevat älyllistä tekemistä. Ihminen passivoituu herkästi, jos jokapäiväisiä haasteita ei tarvitsekaan ratkaista itse. Viisaus piilee siinä, ettei kaikkea kannata automatisoida ihmisen puolesta, vaikka moderni teknologia sen mahdollistaisi.

– Sen sijaan, että tilaa viikon ruoat valmiiksi verkosta, kannattaa käydä kaupassa omin avuin. Tai jos kotihoito käy ikäihmisen luona, voisiko ruokaa tehdä ennemmin yhdessä. Lyhyetkin sosiaaliset ja toiminnalliset hetket paitsi pitävät yllä aivoterveyttä myös lievittävät mahdollista yksinäisyyttä, Müller miettii. 

Hän myöntää, että kyse on samalla myös isoista yhteiskunnallisista kysymyksistä ja siitä, millaisiin asioihin halutaan panostaa. Ovathan esimerkiksi nykyiset kotihoidot resurssit varsin rajallisia.

 

Uni hellii aivoja 

Sosiaalinen media, internet ja suoratoistopalvelut pitävät yhteiskunnan auki vuorokauden ympäri. Virikkeitä on tarjolla loputtomasti. Vaikka houkutus katsoa vielä yksi jakso suosikkisarjaa on suuri, jatkuva ylivireystila on aivoille äärimmäisen kuormittava.

Müller kertoo, että kroonistuva vuorokausirytmihäiriö on keskeinen riskitekijä monille sairauksille. Eri ihmiset kärsivät erilaisista oireista.

– Useimmiten vuorokausirytmihäiriö aiheuttaa uniongelmia, jotka puolestaan johtavat herkästi muistamattomuuteen ja keskittymisvaikeuksiin. Vähitellen immuunipuolustus voi heiketä, mikä aiheuttaa infektioita ja häiritsee sokeriaineenvaihduntaa. Riski esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin sekä diabetekseen kasvaa.

Toisaalta myös tapaturmien todennäköisyys kasvaa, kun ihmisen tarkkaavaisuus on koetuksella. Lisäksi mielialahäiriöt, kuten ahdistuneisuus tai masentuneisuus, ovat varsin yleisiä, jos vuorokausirytmihäiriö kuormittaa aivoja.

Ongelmaan on Müllerin mukaan yksinkertainen mutta toisinaan vaikeasti toteutettava ratkaisu: säännölliset elämäntavat ja riittävä uni. Kun liikkuu, syö, nukkuu ja tekee töitä sopivasti, kokonaiskuormitus pysyy hallinnassa. Elämä tuntuu tasapainoiselta.

Müller korostaa erityisesti unen merkitystä aivoterveydelle, sillä yön aikana aivot puhdistuvat kuona-aineista ja energiavarastot täydentyvät. 

– Unessa esimerkiksi oppiminen syventyy, muistirakenteet päivittyvät ja ongelmanratkaisukyky edistyy. Uni on siis kaikkea muuta kuin staattinen tila.

Jos univaikeudet kestävät pitkään, syy kannattaa selvittää yleislääkärin tai työterveyslääkärin vastaanotolla. 

 

Tietotulva tukkii pään 

Kun eri tietolähteistä vyöryy ristiriistaista tietoa, kakofonia valtaa aivot. 24/7-kulttuuri on johtanut siihen, että informaatiotulvasta on tullut hallitsematonta. 

– Lääkärinä mietin usein sitä, millainen sekahedelmäsoppa aivoihin syntyy, kun kaikenlaista tietoa suolletaan ihmisille jatkuvalla syötöllä. Kyllähän siinä ahdistuu helposti, jos ei tiedä, mitä oikeastaan kannattaa uskoa, Kiti Müller pohtii.

Kaikkea tietoa tarvitse omaksua saman tien eikä kukaan ei voi olla täydellisesti ajan tasalla kaikesta, mitä ympärillä tapahtuu. Armollisuutta itseään kohtaan on Müllerin mielestä hyvä opetella. Samalla aivotkin kiittävät.

– Esimerkiksi meidän perhepiirissämme annamme toisillemme vinkkejä kiinnostavista kirjoista, artikkeleista ja dokumenteista. Näin kaikkea ei tarvitse seurata itse aktiivisesti, vaan joukosta voi napata sopivalla hetkellä omien mieltymysten mukaisia juttuja, Müller kertoo.

 

Hidasta tahtia ajoissa 

Työn ja vapaa-ajan raja saattaa muuttua häilyväksi, jos töitä tehdään ajasta ja paikasta riippumatta, välillä toimistolla ja välillä kotona. 

– Toisinaan jos on paljon motivoivaa ja kivaa tekemistä, aivot mukautuvat positiiviseen stressitilaan. Ihminen suoriutuu entistä paremmin mutta unohtaa syödä ja nukkua. Rauhoittuminen on vaikeaa, jos keho käy pitkään ylikierroksilla, Müller sanoo.

Positiivinen stressi voi siis kääntyä nopeasti myös miinukselle – pahimmillaan uupumukseksi asti. Joskus kuormitusta aiheuttaa se, ettei oma osaaminen riitäkään, työ on liian tylsää, työyhteisössä ei panosteta hyvinvointiin tai uudet teknologiat hankaloittavat tekemistä. 

Stressikierteessä työnteosta katoaa mielekkyys, eikä tuottavuus ole entisellä tasolla. Aivot alkavat rasittua.

– Jokaisella on henkilökohtainen kyky sietää stressiä. Työnantajan olisikin räätälöitävä työtehtävät kunkin omien resurssien mukaan, Müller toteaa.

Aivojen fysiologia ei jousta loputtomiin. Jos muisti pätkii, mieli muuttuu kärttyisäksi ja tavanomaisetkin asiat tuntuvat ylivoimaisilta, kannattaa tietoisesti hiljentää vauhtia.

– Muuten ihminen voi lamaantua niin henkisesti kuin fyysisestikin, ja toimintakyvyn palautuminen saattaa kestää useita kuukausia. Hidastamalla tahtia ajoissa edistämme aivoterveyttämme.

 

 

 

Juttu on julkaistu Tunne & Mieli -lehden numerossa 5/2021. Tunne & Mieli on mielen ilmiöistä kertova aikakauslehti, jonka omistaja on Mielenterveyden keskusliitto.  Lehti löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi tilata kotiin tai lahjaksi.  

Tilaa lehti