Aivot eivät toimi kuin kone, joka ruksuttaa tasaista tahtia ilman pysähdyksiä. Hyvä merkki tauon paikasta on se, kun alkaa niin sanotusti multitaskata eikä ajatus pysy enää kasassa.
TEKSTI MERI NYKÄNEN
Mitä ajattelet, kun näet työkaverisi makoilemassa sohvalla? Tai kaupan työntekijöiden lähtevän hyväntuulisina kohti taukotilaa? Ovatko he mielestäsi kauheita laiskimuksia vai fiksusti toimivia työntekijöitä, joita on ohjeistettu pitämään taukoja ja rentoutumaan?
Jos aivotutkijoilta kysytään, niin jälkimmäinen vaihtoehto on edellistä osuvampi. Taukoja pitävä ihminen nimittäin keskittyy paremmin ja tekee harkitumpia päätöksiä kuin tuntikaupalla putkeen puurtava tyyppi.
Kasvatustieteen professori Minna Huotilainen pohtii taukokulttuuria kirjassaan Aivosi tavitsevat tauon (Tuuma 2021). Hänen mielestään työpaikkojen taukokulttuuri vaatii uudistamista, ja kirjassa hän kertoo, miten päästä alkuun.
Taukokulttuurin kehittäminen ei ole yksittäisen työntekijän harteilla. On työnantajan vastuulla tehdä taukotilasta sellainen, että se houkuttelee virkistymään. Jos esihenkilöt eivät pidä koskaan taukoja, se kertoo työpaikan kulttuurista, vaikka kuinka puhuttaisiin taukojen tärkeydestä.
Taukojen pitäminen on kaikkien etu, sillä niillä on laajempiakin vaikutuksia kuin hetken virkistyminen: Taukokulttuurin edistäminen on yksi keino vähentää työssä uupumista ja pidentää työuria. Lisäksi työn huokoisuus lisää luovuutta ja luottamusta työyhteisössä.
Aivot eivät toimi kuin kone, joka ruksuttaa tasaista tahtia ilman pysähdyksiä. Huotilainen kirjoittaa tiedon konsolidaatiosta, joka on tietoisuuden ulkopuolinen aivotoiminto. Silloin aivot jäsentelevät ja yhdistelevät tietoa. Kondolisaation ansiosta syntyy oivalluksia ja uusia ideoita – mutta vain, jos aivoissa on välillä tilaa tyhjäkäynnille.
Hyvä merkki tauon paikasta on se, kun alkaa niin sanotusti multitaskata. Ajatus ei enää pysykään siinä asiassa, joka pitäisi hoitaa. Alkaa säntäily eri tehtävien välillä eikä mikään oikein edisty. Silloin peli on vihellettävä poikki ja pidettävä tauko.
Kun siis seuraavan kerran näet työkaverin makaamassa kesken työpäivän sohvalla, kannattaa paheksumisen sijaan ottaa opiksi ja olla mukana luomassa työpaikan fiksua taukokulttuuria.
Pohdittavaa työpaikalle
Hiljaisuutta vai muiden seuraa?
Riippuu työnkuvasta, kaipaako tauolla omaa hiljaista hetkeä ja vaikka kävelylenkkiä, vai sittenkin sosiaalista jutustelua työkavereiden kanssa.
Onko taukohuoneessa tarjolla vain keksejä?
Työkavereiden kanssa voi keskustella, ovatko keksit ja pullat juuri niitä, joita kaikki haluavat syödä, vai ovatko herkut pöydässä vain tavan vuoksi.
Puhutaanko tauolla työasioista?
Joku voi haluta tauon aikana irti hommistaan, toinen iloitsee päästessään pohtimaan työasioita kollegojen kanssa. Asiasta voi kysyä suoraan työkavereilta.
Juttu on julkaistu Tunne & Mieli -lehden numerossa 5/2021. Tunne & Mieli on mielen ilmiöistä kertova aikakauslehti, jonka omistaja on Mielenterveyden keskusliitto. Lehti löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi tilata kotiin tai lahjaksi.
