TEKSTI NELLI LEPPÄNEN
Itsetuntemus on ihmisen ymmärrystä itsestään.
Se vastaa perustavanlaatuisiin kysymyksiin siitä, kuka ja millainen ihminen todellisuudessa on. Siksi itsetuntemus kytkeytyy vahvasti kaikkeen elämään, toteaa psykologian tohtori, työterveyspsykologi Marjo Pennonen.
– Kun ihminen tuntee itsensä, hän kykenee havainnoimaan omaa ajatteluaan, tunteitaan ja kehon tuntemuksiaan. Hän tiedostaa heikkoutensa ja vahvuutensa. Hän tunnistaa myös omia persoonallisuuden piirteitään, voimavarojaan ja käyttäytymismallejaan, Pennonen kertoo.
Yhtä lailla itsetuntemuksesta kertovat henkilökohtaiset tarpeet, motiivit, tavoitteet ja kiinnostuksen kohteet, joiden mukaan ihminen tekee valintoja.
Ne voivat olla suuria, kuten halutako lapsia vai ei, tai arkipäiväisiä, kuten mitä tänään syötäisiin.
Itsetuntemukseen liittyvät arvot, jotka suuntaavat meitä kohti omannäköistä elämää.
– Kun elää sopusoinnussa arvojensa kanssa, ihminen saavuttaa mielenrauhan ja on usein tyytyväinen elämäänsä. Hän pystyy tekemään asioita, joista hän nauttii aidosti ja joita hän haluaa tehdä omasta halustaan. Samalla elämänlaatu kohenee.
Ihminen, jolla on vahva itsetuntemus, on sinut itsensä kanssa ja hyväksyy itsensä sellaisena kuin on. Hyvä itsetuntemus luo pohjan tasapainoiselle elämälle.
Mitä haluan elämältäni?
Itsetuntemuksella on iso rooli eri elämäntilanteissa ja elämän osa-alueilla, kuten ihmissuhteisissa, vanhemmuudessa tai perhe-elämässä.
Hyvä itsetuntemus auttaa hakeutumaan sellaisten ihmisten pariin, joiden kanssa arvomaailma ja mielenkiinnon kohteet yhtyvät. Silloin ihmissuhteet antavat enemmän kuin ottavat.
Ihminen on suhteissaan sitä empaattisempi, armollisempi ja suvaitsevampi, mitä parempi hänen itsetuntemuksensa on.
Silloin on helpompi ymmärtää myös erilaisuutta ja luovia monimuotoisissa vuorovaikutustilanteissa.
Itsetuntemus vaikuttaa myös siihen, mihin suuntaamme opinnoissamme ja työurallamme.
– Kun ihminen tietää, mistä hän on kiinnostunut ja mikä häntä motivoi, hän osaa hakeutua opiskelemaan juuri itselleen mieluista alaa.
Työelämässäkin kannattaa hyödyntää omia kiinnostuksen kohteitaan ja vahvuuksiaan, jotta työ jaksaa innostaa ja tuo merkityksellistä sisältöä elämään.
Itsensä tunteva ihminen tarkistaa myös säännöllisin väliajoin, vastaako työ edelleen omia haaveita ja tavoitteita.
Arvojen torjunta vie umpikujaan
Itsetuntemuksen jatkumolla toista ääripäätä edustaa ihminen, joka ei tunnista omia tunteitaan ja tarpeitaan. Hän ei tiedä, mikä häntä oikeasti kiinnostaa ja motivoi. Tähän on voinut vaikuttaa jo lapsuuden kasvuympäristö.
– Jos vanhemmat ovat määritelleet pienestä pitäen lapsen puolesta, millainen hänen kuuluu olla tai mitä hänen pitäisi harrastaa, hän ei välttämättä vielä aikuisenakaan kykene elämään omannäköistään elämää. Hän on tottunut mukautumaan eikä ajattele asioita itsensä kannalta.
Pennonen näkee, että pienetkin konkreettiset teot ja niiden taustalla vaikuttavat ajatusmallit voivat paljastaa heikon itsetuntemuksen.
– Usein ihminen ryhtyy vertailemaan itseään muihin ja suorittaa elämäänsä niin kuin hän luulee muiden tai yhteiskunnan odottavan. Kotia voidaan sisustaa uusimpien trendien mukaan, vaikka omasta mielestä kodin viihtyvyys kärsisikin.
Jos itsetuntemus on kovin heikko, voimme alkaa elää jopa arvojemme vastaisesti – usein tiedostamattamme. Se ei tiedä hyvää: elämästä voi silloin kadota paitsi merkityksellisyys myös elämänilo.
Lue lisää itsetunnon kehittämisestä ja mielen hyvinvoinnista uusimmasta Tunne & Mieli -lehdestä. Lehti löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi myös tilata kotiin.
