TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVITUS MARIA VILJA
Lähdetkö reippaalle lenkille, vaikka väsymys painaa? Tai paahdatko itsesi uuvuksiin ennen lomaa?
Kehon viestit jäävät helposti huomiotta, kun mieli tekee päätöksiä vastoin tarpeitamme. Siksi mielen keksimiä ajatuksia ja toimintatapoja kannattaa välillä haastaa, sanoo psykofyysinen fysioterapeutti Karita Palomäki.
AJATUS 1:
Mielen kuormitukset kevenevät parhaiten puhumalla ja analysoimalla
Ajatuksista ja tunteista puhuminen sekä kuulluksi tuleminen on ensisijaisen tärkeää. Mutta joskus jatkuva ajattelu ja analysointi jäävät junnaamaan paikoilleen eivätkä johda muutokseen.
– Tarvitsemme myös kehollista työskentelyä. Vireystilaa ja hermoston toimintaa voi säädellä kehollisin keinoin, Karita Palomäki sanoo.
Hän selvittää asiaa aivojen fysiologian kautta: Aivoissamme on ajatteluun, jäsentämiseen ja analysointiin pystyvä taso, joka sijaitsee aivokuoressa. Syvemmällä aivoissa on alkukantainen selviytymisjärjestelmä, niin sanotut liskoaivot. Tämä järjestelmä aktivoituu kokiessamme pelkoa tai uhkaa.
– Kun pieni lapsi hätääntyy, kehotus rauhoittua ei helpota hänen oloaan. Hänet pitää ottaa syliin, jotta hän voi kokea turvan kehossaan. Yhtä lailla voimme tuottaa itsellemme turvallisuuden kokemusta kehon kautta.
Pitkittynyt stressi pitää yllä hälytystilaa kehossa, mikä voi aiheuttaa esimerkiksi unihäiriöitä, ahdistusta ja kipuja. Kun opimme lieventämään jännitystä kehollisesti esimerkiksi hengitysharjoituksilla, aivot saavat helpottavan viestin: ei vaaraa.
AJATUS 2:
Kun ensin paahdan täysillä töitä, loma tuntuu entistäkin makeammalta
Onko sinulle käynyt koskaan niin, että kun olet paiskinut paljon töitä, loman alkaessa saat flunssan?
Monelle tuttu kokemus kertoo Karita Palomäen mukaan hermoston toiminnasta, joka on täysin johdonmukaista – niin väärältä kuin se sillä hetkellä tuntuukin. Stressi auttaa selviytymään kiireisen vaiheen yli mutta aiheuttaa pitkittyessään elimistössä solutuhoa ja heikentää näin puolustusjärjestelmää. Lopulta elimistön on ryhdyttävä korjaamaan tuhoa.
– Stressin ja levon syklinen vaihtelu kuuluu elämään, mutta pitkittyessään stressistä tulee ongelma. Flunssa on kehon viesti siitä, että viimeistään nyt on pakko pysähtyä ja levätä. Sitä vastaan ei kannata taistella.
Stressi saa elimistön vireystilaan, josta vastaa sympaattinen hermosto. Parhaimmillaan saamme sen ansiosta paljon asioita aikaan. Parasympaattinen hermosto taas auttaa elimistöä rauhoittumaan. Ylikuormitus horjuttaa tämän hienovireisen järjestelmän vuorotahtisuutta.
Voi myös pohtia, mikä saa paahtamaan yli voimavarojen. Joskus siihen ajaa työpaikan työkulttuuri, mutta toisinaan omissa asenteissakin on korjattavaa.
– Kysyn joskus asiakkailta, onko heille lapsena opetettu, että “ensin työ ja sitten huvi” eli että lepo on ansaittava kovalla työllä. Vai ajattelevatko he, että on näytettävä muille, kuinka tehokas on. Että vasta sitten on hyvä ihminen?
AJATUS 3:
Väsymys painaa, mutta juoksulenkillä piristyn vaikka väkisin
Reipas liikunta usein virkistää, mutta stressaavassa elämäntilanteessa se voi myös viedä entistä syvempään uupumukseen. Karita Palomäki kertoo työssään kohtaavansa hyvin aktiivisia ja paljon liikkuneita ihmisiä, jotka ihmettelevät, mihin heidän voimansa ovat kadonneet.
– Heidän elämänsä on voinut olla tätä: vaativa työ, kolme pientä lasta, talonrakennusprojekti ja kuusi kertaa viikossa spinning-tunti. Jos muu elämä on melko rauhallista, reipas liikunta on ihan paikallaan. Mutta jos se on valtavan stressaavaa, liikuntaa pitää keventää.
Joskus hetkittäinen väsymys todella karisee, kun lähtee liikkumaan. Pääasia on, että ei pidä väkisin kiinni treeniohjelmista ja tavoitteista, jos keho on toista mieltä jaksamisesta. Se on ylisuorittamista, joka johtaa ennen pitkää alipalautumiseen.
– Moni, joka on oppinut liikkumaan kehoaan kuunnellen ja kunnioittamaan sen viestejä, sanoo sitä elämänsä tärkeimmäksi opiksi.
Jos voimat ovat vähissä, askel saattaa tuntua raskaalta ja hengittäminen työläältä. Psyykkinen ahdistuskin voi kieliä voimattomuudesta ja tuntua puristuksena rintakehässä, palleassa tai kurkunpäässä. Joskus taas ajatus ei kulje, mikä sekin voi olla merkki väsymyksestä.
– Itseltään kannattaa kysyä, mitä pystyn tekemään juuri tänään. Jos olo on zombie, ehkä liikunnaksi riittää sinä päivänä vaikka viidentoista minuutin kävely ulkona.
Palomäki toteaa, että lihakset eivät surkastu, vaikka muutamat treenit jäisivät väliin. Vasta useiden viikkojen liikkumattomuus alkaa näkyä lihasten toimintakyvyssä. Alipalautumisesta kärsineet urheilijatkin oppivat kantapään kautta sen, että lepo ja palautuminen on yhtä tärkeää kuin harjoittelu.
– Kyse on tasapainosta. Ilman riittävää palautumista myös loukkaantumisen riski kasvaa.
Lue koko juttu Tunne & Mieli -lehden numerosta 3/2022. Lehti löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi myös tilata kotiin.
