TEKSTI MARJA-TERTTU KORPPILA
Ryppy ystävyydessä voi johtua monenlaisista syistä ja liittyä esimerkiksi erilaisiin elämäntilanteisiin tai ihmisenä kasvamiseen, sanoo ratkaisukeskeinen terapeutti ja ihmissuhteiden etiikkaan erikoistunut teologian maisteri Terhi Mannersalo.
KUINKA EHKÄISTÄ VÄÄRINKÄSITYKSIÄ?
Ystävyyssuhde voi särkyä väärinkäsitykseen. Saatamme esimerkiksi luulla, että ystävä ei välitä, jos hän ei soittele. Kuitenkin syynä saattaa olla vaikkapa arjen hektisyys.
Taustalla voi olla väärinkäsitys myös silloin, kun keskustelu pyörii aina vain toisen kuulumisten ympärillä ja toista se ärsyttää.
− Se, joka puhuu, ei välttämättä tiedä, että toinenkin haluaisi puhua asioistaan. Hän ei ehkä vain osaa kysyä kuulumisista tai luulee, ettei ystävä halua kertoa omia asioitaan, Mannersalo sanoo.
Väärinkäsityksiä voi ehkäistä avoimuudella ja rohkeudella. Mannersalo kannustaa ilmaisemaan omat tarpeet kauniilla tavalla: pyydä, että toinenkin soittaisi välillä, tai kerro, että haluaisit puhua jostain omasta asiasta ja kuulla siihen ystävän näkökulman.
MITEN OTTAA LOUKKAANTUMINEN PUHEEKSI?
Jos ystäväsi kommentti vaikkapa kodistasi tuntui loukkaavalta, on hyvä muistaa, että kommentin ja loukkaantumisen välissä on tulkintasi – joka taas voi kummuta esimerkiksi heikosta itsetunnosta.
Terhi Mannersalon mielestä loukkaantuminen kannattaa ottaa puheeksi. Konfliktin pelossa välit voivat viilentyä turhaan.
− Voi kertoa, että minulle tuli tämmöinen tunne, ja kysyä, ymmärsinkö oikein. Monelle tämän ääneen sanominen on kuitenkin tosi vaikeaa heti itse tilanteessa.
Toki asiaan voi myös palata, mutta kasvotusten. Väärinkäsitysten riskin vuoksi monet riidat ovat lähtöisin viestittelystä, Mannersalo huomauttaa.
Sekään ei olisi hänestä kummallista, vaikka ystävykset tulisivat yhdessä terapiaan ratkomaan ongelmiaan.
MILLOIN YSTÄVYYDESTÄ ON FIKSUINTA LUOPUA?
Kaikkien ihmissuhteiden pitäisi olla voimaannuttavia ja iloa tuottavia. Ystävyys on voinut tulla tiensä päähän, jos esimerkiksi huomaat olevasi aina uupunut tai pahoilla mielin yhdessä olemisen jälkeen.
Tai ehkä erilaisten elämäntilanteiden vuoksi teillä ei ole enää yhtä paljon yhteistä kuin ennen, tai jompikumpi muutti toiselle paikkakunnalle.
Saatat kokea, että ystäväsi päättää aina yhteiset tekemisenne omien kiinnostustensa mukaan, sinun rajojasi kunnioittamatta. Jos ystävyydessä on aina menty toisen ehdoilla, tällainen ystävä ei ehkä kestäkään, jos “altavastaaja” alkaa asettaa rajoja. Silti niin kannattaisi tehdä.
− Ystävän ei saa antaa kohdella itseä huonosti, mutta on tärkeää tietää, ymmärtääkö ystävä tekevänsä niin, Mannersalo huomauttaa.
MIKSI ERO TUNTUU NIIN PAHALTA?
Hyvän ystävän menettäminen voikin herättää samanlaisia tunteita kuin ero kumppanista.
− Voi tuntea riittämättömyyttä ja epäonnistumista siitä, ettei osannut hoitaa ystävyyttä. Katumusta, syyllisyyttä ja myös vihaa itseä tai toista kohtaan, että miksi tämä meni näin, Mannersalo kuvailee.
Kun ystävä on seissyt rinnalla tyrskystä toiseen, menetys voi olla jopa isompi kriisi kuin ero puolisosta. Lapsuudenystävä on voinut olla elämässä pidempään kuin kumppani.
− Parisuhteet saattavat joskus olla pintapuolisia, ja sellaiseen verrattuna ystävyyssuhde voi tuntua tosi tärkeältä. Myös lyhytkestoinen ystävyys voi olla merkityksellinen.
MITEN PÄÄSTÄÄ IRTI?
Avoin keskustelu ystävyyttä hiertävistä asioista on Terhi Mannersalon mielestä ensisijaista. Mutta jos keskustelusta ei ole ollut apua tai huomaatte vain kasvaneenne erilleen, voi yhteydenpidon antaa hiipua.
Tärkeintä on päästää irti katkeruudesta.
− Kaunan kantaminen on pahinta, mitä ihminen voi itselleen tehdä. Jokaisella riittää kuormituksen aiheita tässäkin päivässä, eikä niitä tarvitse kantaa mukanaan menneisyydestä.
Siksi vaikeita tunteita kannattaa tarvittaessa käsitellä myös ammattilaisen kanssa.
Mannersalo rohkaisee pohtimaan, mitä ystävyys opetti. Ehkä anteeksiantoa, omien tarpeiden ilmaisua tai konfliktien käsittelemistä?
PITÄISIKÖ SITTENKIN VIELÄ YRITTÄÄ?
Konflikteissa ei ole vain yhtä syyllistä. Keskustellessa onkin tärkeää, että kumpikin kertoo, mikä oma osuus riidassa on.
− Tilanteita jää myös roikkumaan. Kumpikaan ei kehtaa ottaa yhteyttä, kun hävettää, mitä tuli tehtyä ja sanottua.
Suhteen korjaaminen vaatii ymmärrystä, hyväksyntää ja anteeksiantoa. Asia on keskusteltava läpi niin, että molemmat ymmärtävät, miksi toinen on käyttäytynyt tietyllä tavalla.
Jos pystytte hyväksymään toistenne toiminnan, anteeksianto on välttämätöntä ystävyyden jatkumiseksi, jotta vanhaa riitaa ei enää kaiveta esiin. Toki hyväksyminen on vaikeampaa kuin ymmärtäminen. Ja on tekoja, joita ei vain voi hyväksyä, vaikka ymmärtäisikin, Mannersalo toteaa.
− Jos ystävyys päättyy siksi, ettei luottamus ole enää korjattavissa, sekin tilanne kaikkine tunteineen ja seurauksineen pitää lopulta vain hyväksyä.
Tunne & Mieli on lehti mielen hyvinvoinnista. Lehti löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi myös tilata kotiin.
