TEKSTI HELINÄ KUJALA
Vaikka olisimme kuinka asiallisia pokerinaamoja, pinnan alla meissä virtaavat monenlaiset tunteet. Koemme ärtymystä, syyllisyyttä, kateutta ja epäoikeudenmukaisuutta, siinä missä iloa ja innostustakin. Harva kuitenkin havainnoi ja tutkiskelee syvällisesti tunteitaan, ja epämukavista tunteista pyrimme pääsemään nopeasti eroon.
Tunnetaitoihin ja ihmissuhteiden dynamiikkaan erikoistunut psykologi Iida Mäkikallio kutsuu tätä tunteiden pullottamiseksi.
– Olemme aika hyviä turruttamaan ja työntämään tunteita pois. Sen seurauksena ihmisestä voi tulla esimerkiksi superkiltti työntekijä, jonka on vaikea sanoa ei ja joka päätyy uuvuttamaan itsensä ihan täysin, Mäkikallio sanoo.
Tunteiden piilottaminen juontaa hänen mukaansa usein jo lapsuudessa opituista toimintamalleista. Varsinkin ennen esimerkiksi suuttumuksen vallassa oleva lapsi oli tapana passittaa omaan huoneeseensa eristyksiin sen sijaan, että häntä olisi autettu olemaan hankalan tunteen äärellä ja käsittelemään sitä.
– Jos lapsi jää selviytymään yksin tunteidensa kanssa, hänen ei ole aikuisenakaan helppoa olla läsnä omille tunteilleen. Ei tässä ole aikaa jäädä itkeskelemään, etiäpäin vaan! Tällaisesta reippauden kulttuurista on aikamoinen työ oppia pois.
Havainnointia ja säätelyä
Tunnetaidoista ei ole yhtä ainoaa ja oikeaa tieteellisestä määritelmää, mutta yleensä ne mielletään kyvyksi havainnoida, tunnistaa ja säädellä omia tunteitaan.
Mäkikallio sisällyttää tunnetaitoihin myös sosiaalisen tietoisuuden ja ihmissuhdetaidot. Sosiaalisessa tietoisuudessa on kyse siitä, miten tavoitamme toisen ihmisen tunnekokemuksen ja koemme esimerkiksi empatiaa. Lisäksi sosiaalinen tietoisuus liittyy siihen, kuinka hyvin ymmärrämme toimintamme vaikuttavan muihin ihmisiin.
– Jos vaikka joku pitää esitelmää, lähdenkö eturivistä hakemaan kahvia kesken esityksen vai odotanko viisi minuuttia sen päättymistä? Miltä toimintani vaikuttaa sen ihmisen näkökulmasta, joka on tekemässä ehkä itselleen jännittävää asiaa, Mäkikallio havainnollistaa.
Vaikeat asiat puheeksi
Tunnetaitoihin kuuluvat ihmissuhdetaidot kertovat siitä, miten vaikuttavasti osaamme kommunikoida, käydä dialogia ja ratkaista konflikteja. Jos ryhmässä on toimimatonta dynamiikkaa, tunnetaitojaan kehittänyt rohkenee ottaa ongelmia puheeksi eikä jätä niitä pitkiksi ajoiksi hiertämään.
– Usein emme ryhdy hankaliin keskusteluihin, koska se herättää meissä itsessämme jokin vaikean tunteen. Pelkäämme, että toinen suuttuu tai pettyy tai että keskinäiselle suhteellemme käy huonosti. Tai että itse reagoimme tilanteessa sellaisella tavalla, jota emme toivoisi.
Mikä minua häiritsee tässä tilanteessa? Muistuttaako se minua jostain aiemmasta kokemuksestani? Mistä tämä tunne kertoo? Nämä pohdinnat ovat ensimmäisiä askelia tunnetaitojen kehittämisessä.
– Kun pystyy kannattelemaan tunnetta ja kysymään itseltään, mikä tässä on se hankala juttu, saa selkeyttä siihen, mitä itse asiassa haluaa viestiä toiselle ja mikä olisi viisas toimintatapa. Silloin itse asiasta puhuminen on helpompaa kuin jos alkaisimme vaikka käydä keskustelua ärtymyksen vallassa.
Syviä ja pinnallisia tunteita
Toisiin ihmisiin ärsyyntymiset voivat tyypillisesti olla niin sanottuja sekundäärisiä tunteita, jotka kätkevät alleen pohjimmaisen tunteen eli primääritunteen. Sekundäärisiä tunteita kutsutaan myös pinta- tai suojatunteiksi.
– Sekundäärinen tunne on päällimmäinen reaktio. Meitä voi ärsyttää, turhauttaa tai toisaalta voi olla etäinen ja turta olo emmekä itsekään oikein tiedä, miltä tuntuu, Mäkikallio kuvailee.
Primäärinen tunne on pintatunnetta haavoittuvampi, ja siksi sitä onkin tarve suojata. Esimerkiksi ärsyyntymisen alta saattaa paljastua pettymystä ja surua tai kokemus arvottomuudesta ja riittämättömyydestä.
– Aidot, syvimmät tunteet vievät meitä kohti tarpeitamme, ja siksi niihin on tärkeä päästä käsiksi: Ahaa, siitä tässä olikin kyse, koin itseni ohitetuksi! Ja saatamme huomata, että kaipaamme lohdutusta ja asiasta juttelemista vaikka ystävän kanssa.
Joskus tunteet ilmenevät eri tavalla kuin voisi olettaa. Saatamme esimerkiksi alkaa itkeä, vaikka itse asiassa olemme suuttuneita. Kulttuurisesti etenkin tyttöjen kasvatuksessa on korostunut se, että suuttumusta ei saa näyttää. Pitää olla kiltti ja mukautuva, eikä varsinkaan saa vaivata ketään.
Haavoittuvuus tekee kipeää
Oletko joskus tuntenut niin pakahduttavaa onnea, että sitä on vaikea kestää?
Myönteisetkin tunteet voivat toisinaan tuntua niin haavoittuvilta, että suojaudumme niiltä. Iida Mäkikallion mukaan ilo ja innostus tai syvä rakkauden tunne ovat itse asiassa ihmisen haavoittuvimpia tunteita. Moni vanhempi tunnistaa tämän esimerkiksi suhteessaan omaan lapseen.
– Kun katsoo lastaan jossain hetkessä ja kokee pakahduttavaa rakkauden tunnetta, yhtäkkiä mieleen tuleekin, mitä kaikkea pahaa voisi tapahtua. Mitä jos menetän tämän? Mitä jos jotain pahaa tapahtuu? Alamme pyörittää mielessämme huolia ja hakea sillä hallinnan tunnetta, kun aistimme hetken haurauden.
Kuitenkaan mahdollisten kauhukuvien pyörittäminen ei suojele meitä kivulta, vaan ryövää meiltä tässä hetkessä sen tunteen, jota eniten kaipaamme, Mäkikallio toteaa.
– Kohdatessamme ilon ja rakkauden kanssa tulevan haavoittuvuuden ja haurauden voimme oppia kääntämään tunteen pelosta kiitollisuuteen.
Eroon välttelystä
Miten sitten parantaa näitä taitoja? Miten oppia olemaan välttelemättä pohjimmaisia tunteitaan?
Mäkikallio kehottaa miettimään omaa arkea: Käytänkö joihinkin asioihin enemmän aikaa kuin haluaisin? Pyörinkö alituiseen somessa tai Netflixissä? Tai meneekö työnteko, urheileminen, syöminen tai juominen usein överiksi?
– Melkein mitä tahansa asiaa voi käyttää tunteiden turruttamiseen. Keinoissa itsessään ei ole mitään vikaa, vaan voimme tulla tietoisiksi siitä, mihin tarkoitukseen niitä käytämme.
Kiinnittämällä huomiota turruttamiseen voi alkaa tunnistaa, mikä tunne taustalla oikeastaan on ja mistä se kertoo. Jos tunteet tuntuvat ylitsepääsemättömiltä ja huomaa jatkuvasti tekevänsä päätöksiä, jotka saavat pitkällä aikavälillä voimaan huonosti, on hyvä kääntyä ammattiauttajan puoleen.
Juttu on julkaistu Tunne & Mieli -lehden numerossa 4/2022. Lehti löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi myös tilata kotiin.
