TEKSTI HELINÄ KUJALA
Onko sinun vaikea sanoa mielipidettäsi, jos olet eri mieltä muiden kanssa? Luovutko helposti omista toiveistasi toisten edun vuoksi? Pysytkö mieluiten hiljaa, vaikka kokisit tulleesi väärin kohdelluksi?
Jos vastasit kyllä, et ehkä ole oppinut riittävästi assertiivisuutta eli jämäkkyyttä. Ei silti hätää – tätä jokaiselle tärkeää taitoa voi treenata läpi elämän.
– Joillekin ihmisille jämäkkyys on luontaisempaa kuin toisille, mutta lähes kaikki joutuvat viimeistään aikuisena opettelemaan sitä. Elämä kyllä tuo eteen harjoittelun mahdollisuuksia esimerkiksi työpaikalla, parisuhteessa, sukulaisten ja ystävien kanssa, sanoo psykologi Tony Dunderfelt.
Kun ihminen osaa olla jämäkkä, hän ei lepsuile tilanteissa, joissa on tärkeä pitää puoliaan tai saavuttaa tietyt tavoitteet. Jämäkkyys on kuitenkin eri asia kuin jyräävä käytös tai aggressiivinen muiden näkemysten ohittaminen.
MITÄ JÄMÄKKYYS TARKOITTAA?
Tony Dunderfelt määrittelee jämäkkyyden psykologiseksi vireystilaksi, jossa ihminen tuo selkeästi esiin näkemyksensä tai mielipiteensä ja viestii sitä koko olemuksellaan.
Tällaista määrätietoisuutta tarvitaan aika ajoin vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Toki itseäänkin kohtaan on välillä oltava jämäkkä, kun on vaikka keskityttävä töihin ja pantava harhailevat ajatukset kuriin.
Dunderfelt mieltää jämäkkyyden ennen kaikkea yhdeksi keskustelutaidon osa-alueeksi, työkaluksi, jonka voi ottaa käyttöön tarpeen ja tilanteen mukaan. Kun on ratkottava ristiriitaa vaikkapa työyhteisössä tai parisuhteessa, tarvitaan lisäksi konkretiassa pysymistä, kuuntelemista, positiivisuutta ja yhteisiin tavoitteisiin suuntaamista.
– Keskustelussa voi olla monenlaista sanankäyttöä ja eri vaiheita, mutta jämäkkyyttä vaativalla hetkellä ei kierrellä, voivotella tai pyydellä anteeksi.
MITEN JÄMÄKKYYTTÄ VOI ILMENTÄÄ?
Jämäkkyys tulee esiin kehonkielestä, sanoista ja äänensävystä. Jos näiden välillä on ristiriitaa, viesti ei vakuuta vaan ennemminkin hämmentää keskustelukumppania.
Kaikki lähtee oman asennon ja fyysisen olotilan huomioimisesta, Tony Dunderfelt muistuttaa.
– Olo on selkeä, ryhdikäs ja maadoittunut. Se tarkoittaa sitä, että jos ihminen istuu, hän istuu tuolissa koko painollaan. Jos hän seisoo, jalat ovat tukevasti kiinni alustassa.
Puhuessa ei selitellä tai analysoida asiaa juurta jaksain, vaan kerrotaan oma näkemys mahdollisimman vähin sanoin. Mielestäni käytöksesi palaverissa äsken ei ollut asiallista. Tai: Teen enemmän kotitöitä kuin sinä, eikä se ole reilua. Tai yksinkertaisesti: Lopeta tuo meteli.
Katse on samalla skarppi ja kohdistuu siihen, jolle sanansa osoittaa. Äänensävyn pitää olla selkeä ja suuntaava – ei empivä eikä hiljainen, mutta ei julistavakaan.
– Ja kun asia on sanottu, ei poistuta paikalta vaan jäädään kuuntelemaan ja katsomaan, mikä vaikutus sanomisella on.
KUINKA JÄMÄKKYYTTÄ VOI HARJOITELLA?
Jämäkkyyden opettelu voi viedä aikaa, etenkin jos ihminen asettuu helpommin kuuntelijan rooliin kuin ottaa itselleen tilaa vuorovaikutustilanteessa.
– Itse olen introvertti enkä ole ollut koskaan luonteeltani perusjämäkkä, joten harjoittelu on kestänyt vuosia, Dunderfelt sanoo.
Hän kertoo treenanneensa esimerkiksi vakuuttavaa äänensävyä monissa eri tilanteissa, vaikka autokaupoissa asioidessaan. Silloin on vähän kuin näyttelijä, joka hioo kykyään esittää erilaisia persoonallisuuksia.
Ulospäin suuntautuneelle ekstrovertille taas haasteena voi olla taipumus liialliseen sanankäyttöön ja selittelyyn. Viesti on silloin opeteltava tiivistämään ytimekkääksi.
Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että pitäisi esittää itselleen vierasta roolia vaan löytää oma tapa ilmaista jämäkkyyttä. Oppia ja rohkaisua siihen voi saada esimerkiksi kommunikoinnin kursseilta. Eikä mikään estä treenaamasta kotona peilin edessä:
Millainen on itselle luonteva ryhdikäs asento? Millainen katse on määrätietoinen mutta ei tuijottava tai aggressiivinen? Mitkä sanat minun suustani kuulostavat vakuuttavilta?
MITEN OPPIA PITÄMÄÄN PUOLIAAN?
Olen ihan poikki, mutta vielä pitää mennä katsomaan äitiä sairaalaan.
Jämäkkyys itseä kohtaan tarkoittaa usein rajojen vetämistä. Jos elämässä on paljon vastuuta muista ihmisistä ja voimavarat koetuksella, omista tarpeista huolehtiminen jää helposti muiden tarpeiden jalkoihin.
– Silloin pitää olla jämäkkä itselleenkin ja todeta, että kyllä, äiti on sairaalassa, mutta tänään en vain pysty menemään häntä tapaamaan. Siitä ehkä syntyy monenlaisia ajatuksia ja syyllisyyden tunteita. Tunteen väpätykselle on vain sanottava selkeästi ei, vaikkei se aina ole helppoa, Dunderfelt toteaa.
MIKSI SE TUNTUU VÄLILLÄ NIIN VAIKEALTA?
Joskus vaikeus syntyy siitä, ettei ihminen itsekään tarkalleen tiedä, mitä tahtoo. Hän on ehkä niin tottunut mukailemaan muiden toiveita, että on vaikea päättää, milloin olla joustava ja milloin taas topakka.
Tähän liittyy filosofinen ikuisuusongelma, Tony Dunderfelt huomauttaa.
– Pitääkö antaa vain elämän kantaa ja tuulten tuulla, vai tulisiko ohjata ja suunnata omaa elämäänsä? Oikea vastaus on varmaan sekä että. On tilanteita, joissa voi antaa tapahtumien vyöryä ja vain toivoa, että kaikki menee hyvin. Mutta toisaalta on myös tilanteita, joissa jo oman turvallisuuden ja omien etujen vuoksi on osattava asettaa rajoja.
MITÄ JÄMÄKKYYDELLÄ SAAVUTTAA?
Jämäkkyyden taito helpottaa paitsi omaa myös muiden elämää. Kun ihminen uskaltaa ottaa puheeksi hankaliakin asioita ja ilmaista itseään selkeästi ja jämptisti, se luo turvallisuuden tunnetta. Silloin keskustelukumppani tietää, missä mennään ja mitä toinen ajattelee oikeasti.
Esimerkiksi lasten kasvatuksessa tulee vääjäämättä eteen tilanteita, joissa ei ole neuvottelun varaa. Dunderfelt toteaa, että tunteen ilmaisu ei ole silloin paras tapa saada viesti perille: Voi itku, taas nukkumaanmeno venyy. Sitä ei ole myöskään mielipiteen kertominen: Olen sitä mieltä, että valvominen saa jo riittää.
– Parempi on sanoa, että tietokone menee kiinni kello kahdeksan. Silloin lapsi tietää, että tässä asiassa vanhempi ei jousta.
Kun on saanut oltua jämäkkä ilman että on loukannut ketään, siitä tulee onnistumisen kokemus –selkeä ja puhdistunut olo, kuten Dunderfelt kuvailee. Taidon kehittyessä sen hyödyntämisestä voi jopa alkaa nauttia.
– Siitä voi tulla ihan mukava ja elämänmyönteinen asia: Ahaa, käsillä on tilanne, jossa saan taas harjoitella jämäkkyyttä – hyvä juttu!
Tunne & Mieli on lehti mielen hyvinvoinnista. Lehti löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi myös tilata kotiin.
