TEKSTI NELLI LEPPÄNEN
Jos nuori voi hyvin, hän oppii helposti. Jos taas hyvinvointi rakoilee, oppimistulokset hiipuvat. Näin uskoo akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta. Hän on perehtynyt eri-ikäisten nuorten elämänkulkuun ja hyvinvointiin 1980-luvulta saakka.
Tuoreimmat kouluterveyskyselyt ja Salmela-Aron tutkimusryhmän tulokset kertovat totuuden: uupumus ja yksinäisyys ovat lisääntyneet maamme oppilaitoksissa.
Viime vuosina yhteiskunnalliset muutokset ja kriisit, kuten koronapandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja kasvanut ilmastoahdistus, ovat varjostaneet nuorten kuvaa tulevaisuudesta.
– Nuoret kokevat tällaiset isot yhteiskunnalliset myllerrykset jopa vahvemmin kuin me aikuiset, Salmela-Aro sanoo.
Etenkin pandemia-aikana sosioekonomisen taustan merkitys on korostunut, mikä erottelee nuoria omiin ryhmiinsä ja asettaa heidät eriarvoiseen asemaan. Ne nuoret, jotka eivät ole saaneet riittävästi tukea kotona ja koulussa, ovat voineet muita heikommin.
– Polarisaatio on huolestuttavaa, jos nuoret eivät koe yhteenkuuluvuutta. Olennaista on, että perheet saisivat tarvittaessa tukea, jotta ainakin nuoren perustarpeet täyttyvät.
Mistä löytyy oma polku?
Viimeaikaiset koulutusuudistukset leimaavat nuorten opintopolkua. Salmela-Aron mukaan osa niistä on onnistunut, kuten laajennettu oppivelvollisuus. Sen ansiosta oppivelvollisuus loppuu vasta sitten, kun nuori täysi-ikäistyy tai suorittaa ennen sitä toisen asteen tutkinnon.
– Jos välivuosia tulee liian monta, nuori saattaa jäädä ajelehtimaan ja kokea tulevaisuuden epävarmana. Yo-tutkinto tai ammatillinen tutkinto taas tarjoaa mahdollisuuden jatkaa kohti työelämää.
Jotkin uudistukset ovat saattaneet lisätä nuorten paineita ja stressiä. Esimerkiksi korkeakoulujen ensikertalaiskiintiöt takaavat opiskelupaikkoja ensimmäistä kertaa hakeville. Kiintiöistä on kuitenkin voinut tulla monen nuoren opintopolun irvikuva. Nuori saattaa puntaroida, uskaltaako hän sitoutua tiettyyn opiskelupaikkaan, jos se hankaloittaa vaikkapa alanvaihtoa myöhemmin.
– Myös matematiikkaa painotetaan korkeakoulujen opiskelijavalinnassa, vaikka nuoret kokevat sen kuormittavimpana oppiaineena. Se tuo tietysti lisää paineita ja stressiä.
Yhtä lailla koulutukseen kohdistuvat leikkaukset verottavat nuorten hyvinvointia, jos opetuksen resursseja nipistetään. Koska pahoinvointi voi ilmetä vasta nuoruudessa, koulujärjestelmän pitäisi pystyä tukemaan oppilaita aina varhaislapsuudesta täysi-ikäiseksi saakka, Salmela-Aro näkee.
Unelmat karkaavat
Kouluasiat pyörivät mielessä viikonloppuisin, ja univaikeudet piinaavat. Ahdistaa, stressaa, on vaikea keskittyä ja säädellä tunteitaan.
Esimerkiksi näin paineet ja uupuumus voivat näkyä nuoren mielialassa ja käytöksessä. Uupumusoireilu saattaa lisääntyä kuin huomaamatta, jos ulkopuolisten vaatimusten ja henkilökohtaisten voimavarojen epäsuhta repeää liian isoksi. Toisinaan nuoren oma kaveripiiri voi lietsoa suorittamisen kulttuuria.
Nuorten asennoitumiseen vaikuttaa myös se, millaista mallia vanhemmat ja opettajat näyttävät. Voivatko he työssään hyvin vai huonosti? Puhuvatko he työstään innostuneesti vai stressaantuneesti?
– Jos nuori on uupunut, hän laskee koulutuksellisia tavoitteitaan eikä uskalla havitella unelmiaan. Tämä on surullista nuorelle itselleen mutta myös yhteiskunnan kannalta, koska silloin tulevaisuuden työvoiman potentiaalia ei saada kunnolla käyttöön.
Salmela-Aro painottaa, että menestyksen ja arvosanojen ihannoinnin sijaan olisi tärkeää kiinnittää huomio innostukseen, uteliaisuuteen ja oppimiseen. Näkökulman vaihto voi suojata koulu-uupumiselta – ja myöhemmin työkyvyttömyydeltä, masennukselta ja muilta mielenterveysongelmilta.
Kuka minä olen?
Nuoruus on vaativa ajanjakso, jolloin elämässä tapahtuu paljon muutoksia lyhyessä ajassa: Nuori irtaantuu lapsuudenkodistaan ja vanhemmistaan. Hän etsii paikkaansa yhteiskunnassa ja luo omia toimintatapojaan. Kaveripiirin merkitys korostuu, ja hän vertailee herkästi itseään muihin.
Oman identiteetin rakentaminen on iso urakka, kun minuuttaan pohtii esimerkiksi sukupuolen, etnisyyden ja uskonnon näkökulmasta.
– Identiteettiä luodessaan nuori etsii omaa polkuaan. Kuka hän on, ja mitä hän haluaa tehdä elämässään?
Nuorella pitäisi olla mahdollisuus kokeilla erilaisia vaihtoehtoja ja kykyä sitten sitoutua tiettyyn valintaan. Uupuneesta tämä voi tuntua mahdottomalta tehtävältä.
Helppona ratkaisuna ihminen saattaa turvautua otettuun identiteettiin eli edetä elämässään vanhempansa jalanjäljissä ja pyrkiä saavuttamaan tämän asettamia tavoitteita. Tällainen toiminta voi myöhemmin johtaa jopa identiteettikriisiin.
– Identiteetin kehityksestä olisi hyvä lisätä tietoa myös opettajankoulutukseen. Opettajat eivät ole terapeutteja, mutta he voivat tunnistaa uupumuksen oireita ja ohjata nuoren avun piiriin.
Suojaavia tekijöitä
Millaiset taidot ja tekijät suojaavat nuorta uupumiselta?
Sosioemotionaalisten taitojen ansiosta nuori ei lannistu ja luovuta heti alkuunsa. Hänellä on resilienssiä kohdata vastoinkäymisiä. Hän ei stressaa liikaa, vaan suhtautuu haasteisiin positiivisesti. Nuori on utelias ja kiinnostunut asioista.
– Lisäksi hän osaa säädellä omia tunteitaan ja suojata itseään esimerkiksi jonkin ryhmän mahdollisesti aiheuttamilta negatiivisilta paineilta, Katariina Salmela-Aro lisää.
Sosioemotionaaliset taidot eivät kuitenkaan kehity itsestään. Sekä opettajilla että vanhemmilla on tärkeä tehtävä auttaa nuorta tunnistamaan tämän omat vahvuudet ja kehityskohteet. Aikuiset voivat antaa välitöntä palautetta onnistumisista, kannustaa aina sopivalla hetkellä, tukea nuoren tekemiä valintoja ja vahvistaa tämän autonomian kokemusta.
– Esimerkiksi pandemia-aikana nuorten ääni ei kuulunut riittävästi. Mahdollisuudet tulla nähdyksi ja vaikuttaa asioihin ehkäisevät uupumista.
Salmela-Aro puhuu matalan kynnyksen tukiverkostojen puolesta. Ammattiapua tulisi saada nykyistä helpommin esimerkiksi koulupsykologilta, kuraattorilta, terveydenhoitajalta tai kouluterveyslääkäriltä.
– Nuorten hyvinvointia ei voi kuitenkaan ulkoistaa vain oppilas- ja kouluterveydenhuollolle, vaan se on päättäjien, opettajien ja vanhempien yhteinen asia.
Haluatko lukea lisää fiksuja juttuja mielen hyvinvoinnista? Tunne & Mieli löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi myös tilata kotiin.
