TEKSTI ANNE SALOMÄKI
Kun käytämme luovuuttamme, mielemme ryhtyy töihin. Joskus luomisprosessi tuo iloa ja inspiroi, kuten uuden neuletyön värejä ja kuvioita suunnitellessa. Toisinaan luomme eli keksimme ratkaisuja pakon edessä, kun on vaikkapa suunniteltava kiireisen päivän logistiikkaa tai pohdittava, millä virityksellä korjata hajonnut pyykkiteline.
Muun muassa luovuudesta, uteliaisuudesta ja oivalluksista tietokirjoja kirjoittanut professori ja filosofi Juha T. Hakala muistuttaa, että aivolihakset toimivat entistä paremmin, kun niitä treenaa monipuolisesti. Kannattaa siis antaa luovuudelle tilaa ja jopa lietsoa sitä, se tekee ihmiselle hyvää.
Löydä luovuutta arjesta
Luovuus kuuluu tavalla tai toisella kaikkien ihmisten elämään. Juha T. Hakalan mukaan parhaimmillaan kyse on arkea helpottavista ajatuksista, jotka tekevät elämästä aiempaa antoisampaa ja edistävät myös hyvinvointia.
Harvoin edes hoksaamme, että nyt tuli käytettyä luovuutta ja ajateltua sen kuuluisan boksin ulkopuolelta.
– Ihmiset voivat olla hämmästyttävän luovia ja kekseliäitä tekemättä siitä mitään numeroa. Minua on mietityttänyt ja harmittanutkin se, että niin kutsuttu pöytälaatikkoluovuus jää usein pimentoon, Hakala sanoo.
Esimerkki Hakalan omasta elämästä löytyy kotitalon alakerran verstaasta. Hän harrastaa käsitöitä, jotka nekin toki vaativat luovuutta. Välillä hän törmää ongelmiin, joihin ei ole valmista työkalua. Esimerkiksi kahden eriskummallisen muotoisen kappaleen saaminen puristuksiin liiman kuivumisen ajaksi vaatii kekseliäisyyttä.
Anna tilaa vaihtoehdoille
Jos arki on hektistä ja muhjoutuu kiireiseksi mössöksi, luovuudelle ei synny tilaa. Hakala huomauttaa, että luovuus tutkitusti kärsii, jos mieli on koko ajan liian täysi eikä vaihtoehtoisten näkökulmien tarkasteluun ole mahdollisuutta.
– Luovuuden tutkijatkin ovat puhuneet taukojen tärkeydestä. Jos painaa töitä tauotta, ajatus alkaa puuroutua eikä asioita näe raikkaasti.
Ongelmat eivät välttämättä ratkea vartissa. Hakala kertoo isästään, jonka jäätuuran hän vahingossa pudotti kuuden metrin syvyyteen mereen. Vasta kolme kuukautta tapahtuneen jälkeen isä keksi tehdä sukkahousuista ja yhteen naulatuista jalkalistan pätkistä työkalun, jolla tuura saatiin pintaan.
Joskus ratkaisu syntyy sattumasta, joka saa ajatukset uusille urille. Sattumaakaan ei silti havaitse, jos mielessä ei ole tilaa ympäristön tarkkailuun.
Avoimesti kohti uutta
Uteliaisuus ja luovuus linkittyvät toisiinsa tiiviisti. Juha T. Hakala kannustaa suhtautumaan niin ihmisiin kuin ilmiöihinkin ennakkoluulottomasti ja avoimesti, sillä luovuus kukoistaa kohtaamisissa ja uuden äärellä.
Oleellista on sekin, ettei täytä kaikkia tylsiä hetkiä vaikkapa älypuhelimen parissa. Hakala tosin muistuttaa, että puhelimesta voi myös löytää inspiraation lähteitä esimerkiksi selaamalla Instagramin tai Pinterestin kuvavirtoja ja ”kylpemällä luovissa aikaansaannoksissa”.
– Olisi kuitenkin hyvä olla tietoinen siitä, mitä puhelin sisältöineen tuo omaan elämään tai vie siitä, hän toteaa.
Liike on hyvä lääke moneen vaivaan, eikä luovuuden puute ole poikkeus. Lenkille ei välttämättä ole pakko lähteä – usein luovuus herää esimerkiksi pitkillä auto- tai junamatkoilla ikkunasta tuijotellen.
Piirrä ja askartele
Ikääntyviä ihmisiä kannustetaan usein käyttämään aivojaan monipuolisesti esimerkiksi ratkomalla ristikoita tai opiskelemalla kieliä, jotta mieli pysyy vetreänä. Luovuutta voi ruokkia myös vaikka piirtämällä, mistä Hakala itsekin on innostunut.
– En ollut piirtänyt vuosikymmeniin, ja sitten hurahdin siihen ihan täydellisesti. Siinä pääsee suorastaan flow-tilaan niin, että aika virtaa huomaamatta. Se on fantastinen tunne.
Hakalan tuoreimmassa Oivallus-teoksessa muotoilun opettaja Ilkka kertoo löytäneensä tien ulos kolmen asunnon loukusta askartelemalla. Mallin rakentaminen tilanteesta aiheutti oivalluksen, jota ei ollut siihen mennessä muilla keinoilla syntynyt.
Virtaa oivalluksista
Kun koronaviruspandemia sulki harrastuspaikkoja, monet innostuivat esimerkiksi leipomaan ja neulomaan kotona. Keskittymistä vaativat ja luovuutta lietsovat harrastukset palkitsevat erityisesti nykyajan tietotyöläistä, joka harvoin näkee työnsä tuloksia konkreettisesti.
Uudesta asiasta innostuminen avaa väylän myös uudenlaisille ideoille. Juha T. Hakala kertoo seuranneensa sosiaalisessa mediassa miestä, joka valmisti käsityönä viulua. Koska viulun kanteen sopivaa kuperaa työkalua ei ollut valmiina, tekijä valmisti sellaisen itse valamalla pronssista höylän. Oivallus-teoksessaan Hakala kertoo Edward Jenneristä, jonka luova ajattelu johti rokotteiden syntyyn.
Luovuuden ei tarvitse synnyttää näyttäviä taideteoksia tai pelastaa maailmaa. Piirtelyn tai leipomisen avulla voi myös palautua työpäivästä ja antaa ajatusten irrotella.
– Ei luovuuteen tarvitse sekoittaa hillitöntä kunnianhimoa, vaan kyse on siitä, että arkeen saa vähän virtaa ja raikkautta, Hakala sanoo.
Haluatko lukea lisää fiksuja juttuja mielen hyvinvoinnista? Tunne & Mieli löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi myös tilata kotiin.
