TEKSTI JAANA TAPIO
Sopivan haastava työtehtävä pienen paineen alla saattaa napsauttaa aivot asentoon, jossa työhön on tavallista helpompi keskittyä.
Jos taas työajatuksista ei tahdo päästä irti vapaallakaan tai keho oireilee unihäiriöillä tai muilla stressioireilla, on kyseessä kroonistunut stressi. Keho ja mieli ovat jääneet jumiin taistele tai pakene -tilaan. Silloin ei keskittyminenkään ole helppoa.
– Ei ole olemassa yhtä vastausta, kuinka kauan pitkittyneestä stressistä toipuminen kestää, koska lähtötilanteet ovat erilaisia. Yhdellä voi kestää viikon, toisella monta kuukautta ja pidempäänkin, sanoo Johanna Vilmi, työpsykologi ja keskittymisvalmennuksia tarjoavan Silta Educationin toinen perustaja.
Keskittymiskyvylle jatkuva stressitila on joka tapauksessa myrkkyä, koska silloin aivot herkistyvät häiriötekijöille. Elpymisestä tekee hankalaa sekin, että krooninen stressi muuttuu helposti itseään ylläpitäväksi kierteeksi.
– Aivojen mantelitumakkeet alkavat tulkita uhkakuvina sellaisiakin asioita, jotka eivät normaalisti stressaisi.
Puuhastele hitaasti
Jotta ylikierroksilta pääsee alas ja keskittymiskyvyllä on otolliset olosuhteet elpyä, kannattaa puuhastella hitaita asioita. Se voi tarkoittaa vaikkapa halkojen hakkausta, puutarhan kuopsuttamista tai marjojen poimimista.
Hitaus sinänsä ei ole keskittymiskyvylle tarpeen, vaan kyse on vain siitä, että ylikierroksilta on ensin päästävä normaalimpaan olotilaan.
Aivot pitävät uusien asioiden opettelusta, ja sosiaaliset suhteetkin tekevät niille hyvää. Oleellista on kuitenkin itsetuntemus.
Jos puutarhanhoito alkaa tuntua vain pakonomaiselta rikkaruohojen kitkemiseltä tai olet introvertti, joka ei kaipaa koko aikaa ympärilleen ystäviä, kannattaa keksiä jotain muuta. Harjoittele keskittymiskykyä sellaisissa asioissa, jotka tuottavat itselle iloa.
Mieti kännykkään tarttumista
Mitä enemmän jaksaa harjoitella, sitä helpompia uusista, aiempaa terveemmistä toimintatavoista tulee. Aivot ovat joustavat ja muokkautuvat.
– Aivot tulevat tosi hyväksi siinä, mitä toistetaan paljon. Uuden tavan opettelu vaatii kuitenkin sinnikkyyttä, tutkimusten mukaan se saattaa kestää jopa 250 päivää, Vilmi sanoo.
Kyse ei ole pelkästään esimerkiksi mekaanisista somepaastoista vaan siitä, että oppii tunnistamaan oman toimintansa motiiveja. Jos käsi hapuilee koko ajan älypuhelinta, mikä tuon halun laukaisee? Tuliko työssä juuri siinä kohtaa eteen vaikea vaihe, tai nousiko mieleen vaikea tunne?
– Kännykkään voi vaikka liimata lapun, jossa lukee miksi?. Se saa miettimään vielä kerran ennen puhelimen avaamista. Voi myös keksiä jonkin mukavan tavan, jolla korvaa puhelimen. Ottaa vaikka puhelimen sijaan hörpyn vettä.
Samalla kannattaa tehdä itselleen selväksi, minkä takia tavoittelee parempaa keskittymiskykyä. Kun motivaatio on kirkas, uuden opettelusta on helpompi pitää kiinni.
Palauta harhailevat ajatukset
Oma keskittymiskyky voi tuntua huonolta, jos ei pysty syventymään samaan tehtävään vaikkapa koko aamupäiväksi. Lohdullista on, ettei sellaiseen pysty kukaan muukaan.
– Aivomme ovat luonnostaan virittyneet tarkkailemaan ympäristöä. Nyky-ympäristömme on täynnä ärsykkeitä, mutta ihmisen aivot eivät ole vuosituhansien aikana ratkaisevasti muuttuneet, Johanna Vilmi sanoo.
Keskittymisen taito onkin lähinnä kykyä oppia tiedostamaan ne hetket, jolloin ajatus lähtee harhailemaan, ja palauttamaan huomio käsillä olevaan tehtävään.
– Itsesyytökset eivät auta mitään, mutta samalla on hyvä tajuta, että emme ole tilanteen avuttomia uhreja. Voimme itse tehdä valintoja, jotka parantavat keskittymiskykyä.
Älä puhu kiireestä
Jos jankutat jatkuvasti kiireestä ja siitä, että kesken on tuhat asiaa, keskittyminen voi muuttua entistä vaikeammaksi. Sen sijaan kannattaa vaihtaa asennetta.
Kun kerrot itsellesi, että aikaa kyllä riittää kaikkeen tärkeään ja että on itse asiassa kiva mennä loman jälkeen töihin, sama asia voi muuttua stressaavasta vain mukavan haastavaksi.
– Sillä, miten uskomme jonkin asian vaikuttavan meihin, on ihan valtava merkitys kaikkeen, aineenvaihdunnasta ja fyysisestä kunnosta lähtien, Johanna Vilmi huomauttaa.
Näytä esimerkkiä lapsille
Vanhempi tekee suuren palveluksen lastensa keskittymis- ja oppimiskyvylle, kun hän kannustaa heitäkin luopumaan monien asioiden tekemisestä yhtä aikaa. Keskustelun tehoa lisää vanhemman oma esimerkki.
– Ei kannata räplätä kotona samaan aikaan kännykkää, kun katsoo elokuvaa, Vilmi havainnollistaa.
Haluatko lukea lisää fiksuja juttuja mielen hyvinvoinnista? Tunne & Mieli löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi myös tilata kotiin.
