TEKSTI KAISA PASTILA
Monella psykologi, valmentaja ja tietokirjailija Minna Miaon asiakkaalla on sama murhe: ”Mikä on, kun en saa tehtyä roikkuvaa asiaa?”
Usein ihmiset alkavat näissä tilanteissa aikatauluttaa asioita ja järjestellä kalenteriaan. Ajanhallinnasta voikin olla apua, mutta monesti varsinainen este on tunnepuolella.
– Lykkäämisen taustalla on usein itse asiassa pyrkimys hallita ja säätää niitä epämukavia tunteita ja ajatuksia, joita tekemätön asia meissä aiheuttaa.
Miaon vastaanotolla näitä tunteita aletaan tutkia lempeästi: mitähän viestiä ahdistus, pelko tai esimerkiksi häpeä voisi kertoa?
– Ideana ei ole päästä eroon epämukavista tunteista, vaan nähdä ne tärkeinä. Ne voivat kantaa esimerkiksi viestiä jostain meille tärkeästä arvosta tai periaatteesta. Kun saa siitä kiinni, on avaimet muuttaa omaa toimintaansa.
Ota ongelma haltuun kirjoittamalla
Minna Miao neuvoo asiakkaitaan pitämään päiväkirjaa niistä hetkistä, kun he huomaavat välttelevänsä hommiaan. Kirjoittaminen auttaa pysähtymään.
– Kun mieleen tulee tekemätön työ, läsnä on usein niin voimakkaita kielteisiä ajatuksia, esimerkiksi häpeää ja epäonnistumisen pelkoa, että puolustusjärjestelmämme aktivoituu.
Menemme taistele tai pakene -tilaan ja alamme toimia automaattisten reaktiotaipumustensa varassa. Usein vasta jälkeenpäin on mahdollista analysoida perusteellisemmin, mitä tilanteessa oikein tapahtui ja miksi toimin, kuten toimin.
– Tunteiden säätelyyn liittyvä hyödyllinen perustaito on kyky tunnistaa ja nimetä omia tunteita, myös niitä hankalia. Sen jälkeen voi pohtia, mitä viestiä niistä voisi lukea.
Esimerkiksi syyllisyyden tunne voi kertoa siitä, että tavoite tekemättömän asian takana on itselle tärkeä. Se voi kertoa myös siitä, että ne ihmiset, joiden takia tuntee syyllisyyttä, ovat itselle merkityksellisiä.
Älä syyttele itseäsi
Kun Minna Miao kyselee asiakkailtaan, mitä he itse arvelevat pattitilanteen syyksi, ihmiset syyttävät usein omaa laiskuuttaan.
– Silloin sanon, että jaahas, tutkitaanpa vähän tätä sinun ajatustasi.
Seuraa sarja kysymyksiä: Mistä vahva ajatus omasta laiskuudesta on tullut? Löytyykö omasta elämästä vastakkaisia esimerkkejä ja onnistumisen kokemuksia? Missä tilanteissa ihminen on huomannut, että hän ei toimikaan kuten laiska ihminen toimisi? Tarvitseeko hän tätä leimaa itselleen, vai voisiko hän vähän rikkoa omaa tarinaansa siitä, että hän on laiska?
Mikään taikasauva tunteiden tutkimismetodi ei ole, vaan työstäminen vaatii kärsivällisyyttä, psykologi muistuttaa.
Tipauta pois turhat asiat
Joskus aloittamisen kitka johtuu siitä, että emme ole täysin selvillä siitä, miksi oikeastaan teemme jotain asiaa.
Onko juttu sittenkään merkityksellinen itselle? Mitä isompaa tavoitetta kohti se vie?
– Joskus näissä tilanteissa tunnistaakin, että asia kuuluu omassa elämässä ”pitäisi-osastoon”. Teemme sitä vain pinttyneen tavan vuoksi tai siksi, että kuvittelemme, että meidän kuuluu niin tehdä. Silloin sen voi yhtä hyvin tipauttaa pois.
Tunnista oikea kiire
Kesken Teams-kokouksen näytölle pongahtaa ilmoitus saapuneesta sähköpostista. Tämänkaltaiset jatkuvat, nopeasti tulevat keskeytykset synnyttävät tyypillisesti työelämässä en saa aikaan mitään -tunnetta. Keskittyminen meneillään olevaan tehtävään herpaantuu.
– Asiat naamioituvat kiireellisiksi ja siirtyvät toimintamme kärkeen. Mutta ongelmaksi nousee se, että samanaikaisesti se tehtävä, jota oikeasti haluaisimme edistää, siirtyykin meistä poispäin.
Kannattaakin opetella erottamaan muka-kiireelliset tehtävät oikeasti tärkeistä. Helppo homma se ei ole, Miao huomauttaa.
– Nykypäivän työelämässä on paljon erilaisia viestejä ja hälinää. Voi olla tosi haastavaa tulkita, mitkä asiat oikeasti vaativat välitöntä tarttumista.
Aloita askel kerrallaan
Masennuksen oireisiin kuuluu, että voi olla vaikeaa olla aloitteellinen ja tarttua toimeen.
– Tragedia on siinä, että masentuneena meidän on vaikea tarttua niihinkin asioihin, jotka tuottaisivat itselle iloa ja joista voisi saada energiaa, Minna Miao sanoo.
Aloitteellisuus voi kärsiä myös vaikean elämäntilanteen ja siihen liittyvän väsymyksen vuoksi. Psykolgi neuvoo aloittamaan pienin askelin ja keskittymään perusasioihin, kun elämässä on vaikea jakso. Se tarkoittaa sitä, että saa syötyä, nukuttua ja huolehdittua mahdollisista lapsista ja lemmikeistä riittävän hyvin.
– Hoidettavat tehtävät kannattaa purkaa vielä pienempiin osiin kuin jossain toisessa elämäntilanteessa. Kannattaa myös yrittää tunnistaa ja karsia elämästään kuluttavia pitäisi-asioita. Näin jää voimavaroja oikeasti tärkeisiin asioihin. Esimerkiksi ulkoilusta tai yhteydenpidosta ystävien kanssa voi myös saada itselleen energiaa.
Haluatko lukea lisää fiksuja juttuja mielen hyvinvoinnista? Tunne & Mieli löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi myös tilata kotiin.
