TEKSTI HELINÄ KUJALA
Viisi oivallusta kohti tyytyväisempää elämää
1 Omaa vireystilaansa voi säädellä
Ohimoita kiristää, ajatus laukkaa, olo on levoton. Tänä yönä uni ei varmasti tule silmään!
Ajoittainen ylivireys on monille tuttua, mutta unihäiriöiden yleistymisestä päätellen myös pitkäkestoista ylivireyttä koetaan entistä enemmän.
– Stressaantuneisuus ja ylivireys ovat oikeastaan seuraus, jonka taustalla on uupumus, ja uupumukseen suunnattujen hoitojen tarve on kasvanut, sanoo psykoterapeutti, erikoispsykologi Jan-Henry Stenberg, joka työskentelee psykiatrian linjajohtajana HUSissa.
Uupumus saatetaan helposti mieltää alivireydeksi, joka tekee olon jähmeäksi ja vetämättömäksi. Uupumukseen liittyy kuitenkin yli- ja alivireyden vaihtelu.
– Toisaalta ollaan pitkään ylivirittyneitä ja stressitasot ovat koholla. Ja kun pyritään rentoutumaan, olotila heilahtaa helposti alivireyden puolelle, koska voimat ovat vähissä. Kumpikaan tilanne ei ole hyvä.
Jos arkeensa haluaa lisää tyytyväisyyttä ja myönteisyyttä, kannattaakin kiinnittää huomiota vireystilaansa ja laskea ajoissa kierroksia. Väsyneenä kielteiset ajatukset saavat helposti vallan.
Apua voi saada esimerkiksi Mielenterveystalon laatimasta maksuttomasta uupumuksen omahoito-ohjelmasta.
2 Kaikkea ei tarvitse seurata
Jos hektisen päivän jälkeen yrittää vielä illallakin pysyä kartalla, mitä maailmassa tapahtuu, mitä kaverit tekevät ja millaisia uusia tv-sarjoja on tarjolla, aivoähky vain kasvaa. Sen sijaan kannattaa miettiä, mikä on itselle aidosti rentouttavaa tekemistä.
– Jos lysähtää sohvalle ja käyttää ainoan vapaan tunnin päivästä esimerkiksi puhelimella sosiaalisessa mediassa ja ohjelmasta toiseen hyppien, aivot tekevät yhä raskasta työtä. Se ei ole palauttavaa vaan kuormittavaa, Jan-Henry Stenberg sanoo.
Hänen mukaansa samanlainen harhaluulo on aikoinaan liittynyt alkoholin rentouttavaan vaikutukseen. Ajatus siitä, että alkoholin avulla nollataan aivot ja palaudutaan raskaasta työviikosta, kääntyy äkkiä itseään vastaan. Vähänkin runsaampi alkoholinkäyttö ajaa ihmisen stressikierteeseen jo siitä syystä, että päihtyneen uni ei ole palauttavaa.
– Jos haluaa oikeasti levätä viikonloppuna, kaikkein parasta on olla ilman päihteitä, ulkoilla, harrastaa liikuntaa ja nukkua vähän tavallista enemmän.
Liikunta on Stenbergin mukaan selvästi alihyödynnetty stressinhallintakeino, vaikka se auttaa vähentämään hermoston yliaktivaatiota ja parantaa unta.
Lue Stenbergin vinkit, kuinka murehtimisen kierteestä voi päästä irti.
3 Toiset tarvitsevat pidemmän latausajan
Jotkut hoitavat mallikkaasti työnsä, kuskaavat lapsia harrastuksiin, ovat ensimmäisinä paikalla talkoissa ja käyttävät luppoaikansa vaikka vieraiden kielten opiskeluun. Toisia rasittaa pelkkä ajatus siitä, että työpäivän tai muiden velvoitteiden jälkeen pitäisi olla aktiivinen.
Miksi siedämme kuormitusta niin eri tavoin?
Ihmisillä on erilainen toimintarakenne, Jan-Henry Stenberg selittää. Siksi tässäkään asiassa ei kannata verrata itseään muihin.
– Jotkut ovat nopeita palautumaan. He latautuvat ja pystyvät siirtymään tilanteesta toiseen hyvin nopeasti. Toiset tarvitsevat pidemmän latausajan.
Hyvästä itsetuntemuksesta on hyötyä sopivan tasapainon löytämisessä. Esimerkiksi ekstrovertillä eli ulospäin suuntautuneella ihmisellä energiatasot pysyvät tyypillisesti korkealla, ja hän myös saa energiaa muista ihmisistä ja vaihtuvista tilanteista.
Introvertimpää ihmistä nopeatempoisuus ja moneen suuntaan toimiminen helposti kuormittavat, joten palautumiseen on varattava enemmän aikaa.
4 Rimaa on lupa laskea
Osalla ihmisistä on luontaisesti enemmän epävarmuuden ja muutosten sietokykyä kuin toisilla. Persoonallisuuden piirteistä tähän vaikuttaa Stenbergin mukaan esimerkiksi neuroottisuus eli negatiivinen emotionaalisuus. Mitä korkeampi neuroottisuuden taso, sitä herkemmin ihminen huolestuu, murehtii mennyttä tai jännittää tulevaa.
– Myös aiemmat elämänkokemukset vaikuttavat epävarmuuden sietämiseen ja käsittelyyn. Jos ihminen on oppinut, että epävarmuus on normaali osa elämää ja hänellä on voimavaroja selvitä siitä, jännitystä on helpompi käsitellä.
Jotkut pyrkivät hallitsemaan epävarmuutta pitämällä rimaa hyvin korkealla itselleen. Täydellisyyden tavoittelu saattaa johtaa ehdottomuuteen siinä, mitä kuuluisi tehdä, mihin pystyä ja miltä näyttää.
Perfektionismista voi opetella eroon kokeilemalla pienin askelin riman laskemista. Voit huomata, että mitään katastrofaalista ei tapahdu, vaikka jokaista työtehtävää ei tekisi viimeisen päälle, paita olisi jäänyt silittämättä tai koti siivoamatta vieraiden kyläillessä.
Jos virheiden tekeminen pelottaa, sitäkin voi harjoitella vaikka tuttavan kanssa keskustellessa. Sano tietoisesti jonkin merkityksetön asia väärin ja korjaa se heti anteeksi pyytelemättä. Tuttava tuskin on asiasta moksiskaan.
5 Hyvän huomaaminen lisää tyytyväisyyttä
Kun turvattomuus valtaa mielen, ensimmäiseksi on tärkeä tunnistaa tunteensa. Tunnistamista voi helpottaa harjoittelemalla tietoista läsnäoloa ja tunteiden säätelyn taitoja.
Toisena tärkeänä asiana Jan-Henry Stenberg pitää arjen säännönmukaisuutta.
– Kannattaa luoda rutiineja ja struktuuria sekä töissä että kotona. Selkeät ja säännölliset toimintamallit auttavat luomaan ennustettavuutta ja turvallisuudentunnetta, kunhan niistä ei tee liian jäykkiä ja kahlitsevia, hän sanoo.
Struktuuria eli rakennetta syntyy laatimalla aikatauluja sekä järjestämällä päivän kulku järkevästi niin, ettei paahda täysillä aamusta iltaan. Työssä käyvälle rentouttavia tilanteita voivat olla esimerkiksi lounas työkavereiden seurassa, musiikin kuuntelu työmatkalla, kotiin päästyä edes lyhyt hengähdystauko ennen iltamenoja tai kotitöitä. Hetki hyvän kirjan parissa ennen nukkumaanmenoa.
Stenberg antaa vielä yhden neuvon, jonka noudattamissa hänellä itselläänkin on yhä opettelemista.
– Vähän väsähtäneenä alan helposti valittaa eri asioista. Silloin puolisoni sanoo: “Vaali, älä valita. Sinun asiasi ovat tosi hyvin.” Kun huomionsa suuntaa vain siihen, mikä on huonosti, myös oma olo huononee. Mutta kun ymmärtää vaalia sitä, mikä on hyvin, menee paljon paremmin.
Stenbergin ohje siis on: Etsi tietoisesti elämään aitoa positiivisuutta ja kiitollisuutta. Tunnista myönteiset asiat ja keskity niihin sekä työ- että kotiympäristössä. Arvosta hyviä hetkiä, onnistumisia, kiitollisuuden aiheita – ja vaali niitä.
Haluatko lukea lisää fiksuja juttuja mielen hyvinvoinnista? Tunne & Mieli löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi myös tilata kotiin.
