TEKSTI  MARJA-TERTTU KORPPILA

Mitä jos teinini sammuu hankeen? Tiedänkö edes, missä porukoissa hän liikkuu? Haiseeko täällä pilvi?

Nuoren päätyminen päihdepiireihin pelottaa jokaista vanhempaa, A-klinikkasäätiön somelääkäri Atte Virolainen toteaa.

Se, miksi joku nuori päätyy käyttämään päihteitä ja toinen ei, on vaikea kysymys ja monen asian summa.

– Tiedetään, että valtaosalla vaikeasti päihderiippuvaisista on lapsuudessaan kaltoinkohtelua ja hylkäämiskokemuksia. Mutta se ei missään tapauksessa ole aina niin. Päihteiden käyttäjiä on myös niin sanotuista hyvistä perheistä. Taustalla voi olla esimerkiksi koulukiusaamista.

Kiusattu nuori saattaa päätyä päihdeporukkaan ja saada siellä ensimmäistä kertaa hyväksyntää. Kaveripiirin vaikutus on merkittävä, Virolainen sanoo. Jos nuori viettää aikaa sellaisten nuorten kanssa, joilla menee hyvin, riski eksyä päihteiden pariin on pienempi.

Silti urheileminen tai hyvä koulumenestys ei ole varma vakuutus päihdekokeiluja vastaan. Kaverin poikaystävä saattaakin olla eri piireistä, ja päihteet voivat tulla sitä kautta tutuiksi.

 

Liioittelu ei hyödytä

Linnas mä saan kuulla aikamoisii tarinoita. Useimmil elämä on menny raiteelt vahinkoina. Kovaa elämä on kadulla, mut just näille jäbille mä haluun olla apuna. Älä osta kadult tabuja, ja älkää junnut vetäkö niit savuja.

Näin Virolainen räppää Tiktok-videollaan valkoisessa takissaan päässään pipo, silmillään aurinkolasit ja kaulassaan näyttävä ketju. Somessa hän on Lääkäri Atte, joka kertoo faktatietoa päihteiden haittavaikutuksista, välillä huumorin keinoin.

Kuluneena syksynä Virolainen on kiertänyt puhumassa päihteistä peruskouluissa. Hän toteaa, ettei tiedä, millaista koulujen päihdevalistus tätä nykyä on.

– Itse puhun äärimmäisen rehellisesti, eli pyrin siihen, että perustan kaikki jutut joko tutkimustietoon tai kliiniseen kokemukseeni.

Menneiden vuosien päihdevalistusta Virolainen pitää liioittelevana. Kaikki ovat kuulleet tarinan, jossa joku otti LSD:tä ja kuori sitten itsensä kuin appelsiinin.

– Urbaanilegendojen kertominen nuorille ei hyödytä ketään, vaan vie pohjan kaikelta muulta pois.

Perättömien kauhutarinoiden sijaan Virolainen kertoo esimerkiksi, että LSD ei aiheuta riippuvuutta, mutta toisaalta se kohottaa onnettomuusriskiä aistiharhojen takia. Varsinkin, jos kokeilua tai käyttöä ei tee turvallisessa tilassa. LSD ja muut psykedeelit ovat myös omiaan aiheuttamaan mielenterveyden ongelmia henkilöillä, joilla on niihin geneettistä taipumusta.

– Voi tulla psykoottisuutta, mutta ei kaikille. Tietyllä tavalla se on riski, kun ei itse tiedä, mitä siinä tulee tapahtumaan.

 

Päteekö porttiteoria?

Moni vanhempi muistaa kouluajoiltaan porttiteorian. Nyt porttiteoriasta keskustellaan siksi, että kannabiksen laillistamista haluavien mielestä se on roskaa. Myöskään Virolaisen mielestä alkuperäinen yhdysvaltalaisen Harry J. Aslingerin 1950-luvulla kehittämä teoria ei toimi. Ensinnäkin se oli rasistinen afroamerikkalaista väestöä kohtaan ja tosi ehdoton, hän sanoo.

– Sen ideana oli, että jos kokeilee kannabista, päätyy automaattisesti heroiinin käyttäjäksi. Eihän näin tietenkään ole. 1990-luvulla syntyneistä puolet ikäluokasta on kokeillut kannabista, eikä meillä ole samassa suhteessa heroiinin tai muiden opioidien käyttäjiä.

Mutta kyllä porttiteoriassa silti jokin perä on, Virolainen jatkaa. Osa kannabista paljon käyttävistä siirtyy käyttämään muita päihteitä.

Ylipäänsä riippuvuutta aiheuttavien aineiden jatkuva käyttö on hänestä riskinottoa. Esimerkiksi kokaiini on työssäkäyvien yöelämässä yleinen päihde, Virolainen kertoo.

– Päihteen käyttö on erityisen vaarallista, jos sillä hoidetaan jotain ongelmaa, kuten ahdistuneisuutta. Silloin on tosi iso riski, että käyttö lähtee lapasesta. 

Valtaosalla menee hyvin

Mitä päihteitä nuoret sitten käyttävät? Ensinnäkin suomalaisten ysiluokkalaisten alkoholinkäyttö on vähentynyt voimakkaasti vuosituhanteen vaihteesta lähtien, kertoo ESPAD-tutkimus. Siinä on tutkittu eurooppalaisten 15–16-vuotiaiden nuorten päihteiden käyttöä ja rahapelaamista neljän vuoden välein. Ensimmäinen tehtiin vuonna 1995, tuorein aineisto on vuodelta 2019.

Kannabiksen suosio taas on lisääntynyt nuorten, erityisesti poikien, keskuudessa merkittävästi. Muiden huumeiden käyttö tässä ikäryhmässä on harvinaista, kun taas 17–19-vuotiailla muidenkin huumeiden käyttö on yleisempää, Virolainen kertoo. Tilanne on niin hälyttävä, että Onnettomuustutkintakeskus tutkii parhaillaan alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemia. Seuraava ESPAD-aineisto kerätään keväällä 2024. Uutena ilmiönä mukana tarkastelussa on niin sanotut muuntohuumeet.

Virolainen ennakoi näkevänsä tuloksissa lääkkeiden väärinkäytön lisääntymistä.

– Järjestäytynyt rikollisuus tuuttaa katukauppaan ”loleja” eli Ksalol-nimistä valmistetta, joka on todella voimakasta riippuvuutta aiheuttava, rauhoittava lääke. Aikuisten päihteiden käyttäjien keskuudessa se on ihan valtava ongelma.

Virolainen huomauttaa, että nuorten päihteiden käytöstä puhuttaessa syntyy helposti vaikutelma, että nuoriso olisi jotenkin pilalla. Virolaisesta kannattaa korostaa sitä, että valtaosalla nuorista menee hyvin.

Silti meneillään oleva kahtia jakautuminen huolestuttaa häntä: niillä, joilla menee hyvin, menee entistä paremmin –  ja niillä, joilla menee huonosti, syrjäytymiskehitys on entistä rajumpaa.

 

Yhdessä tiedon äärelle

Päihdekeskustelun käyminen voi tuntua aikuisesta vaikeimmalta tehtävältä ikinä. Atte Virolaisesta nuoren kanssa kannattaa puhua päihteistä suoraan ja faktoihin nojaten, ei ylhäältä päin saarnaten. Homma voitetaan tiedolla, hän sanoo.

– Nuorilla ja ihmisillä ylipäätään asiat menevät paremmin perille ja sitoutuminen on voimakkaampaa, jos oivaltaa itse jonkin jutun. Totaalikieltäminen ilman mitään perusteluja on ehkä huonoin mahdollinen, mitä voi tehdä.

Eli samaan tapaan kuin Lääkäri Atte kertoo päihteiden haittavaikutuksista somessa, voi niitä tutkia yhdessä nuoren kanssa esimerkiksi A-klinikkasäätiön sivuilta. Avoimessa keskustelussa on oltava molemminpuolinen luottamus.

Sen enempää emme oikeastaan voi tehdä, Virolainen huomauttaa. Nuoruuteen kuuluu impulsiivisuus, ja monesti päihteitä kokeillaan hetken mielijohteesta.

– Kun joku tarjoaa nuorelle päihteitä, siellä ei ole isää, äitiä tai Lääkäri Attea kertomassa, että nyt ei kannata ottaa. Mutta se on hirvittävän tärkeää, että nuorilla on riittävästi tietoa päihteistä ja niiden riskeistä. Sitten jokainen tekee itse omaan elämäänsä liittyvät päätökset. Niitä ei voi kukaan muu ulkoapäin sanella.

 

Haluatko lukea lisää fiksuja juttuja mielen hyvinvoinnista? Tunne &  Mieli löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi myös tilata kotiin – itselle tai lahjaksi läheiselle.   

Tilaa lehti