Miten saada lisää iloa ja hyvää mieltä arkeen? Ota matkaasi parhaat oivallukset viime vuoden jutuistamme.
1 Tulevaa ei kannata murehtia liikaa
Kun olet oikein onnellinen toisesta ihmisestä, ahdistutko samassa hetkessä ajatuksesta, että menettäisit hänet?
Aika usein pelkäämme luopumista jo ennakolta. Tämän tunnistaa luultavasti vanhempi, jonka iloon lapsesta sekoittuu suuri menettämisen pelko. Tai vastarakastunut, jonka onnen huumaa varjostaa huoli jätetyksi tulemisesta.
– Perustarpeemme on liittyä muihin ihmisiin, ja se tekee meistä haavoittuvaisia. Kun antaudumme läheiseen suhteeseen, otamme aina samalla myös hylätyksi tulemisen riskin. Joillekin pelko on niin iso, että se on tarpeeksi suuri peruste vältellä ihmissuhteita, terapeutti Marika Rosenborg toteaa.
Hänelle tärkeä oivallus on ollut ajatus siitä, että tulevan murehtiminen ja myös menneen märehtiminen ovat hankalien tunteiden välttelyä. Murehtimalla olo ei helpotu vaan päinvastoin pahenee.
– Toki ihmisen on mietittävä mennyttä ja tulevaa, mutta jos se vie liikaa kaistaa mielessämme, siitä ei seuraa mitään hyvää. Pelko kaventaa elämää ja estää meitä elämästä nykyhetkessä.
2 Ahdistusta voi helpottaa omin keinoin
Ajoittainen ahdistuneisuus on ihan normaalia, sanovat Mielenterveyden keskusliiton kuntoutussuunnittelija Sanna Hyry ja kouluttaja Tarja Tikkanen.
Elintapoihin kannattaa kiinnittää huomiota. Sopivasti kuormittava liikunta, säännöllinen ruokailurytmi ja unesta huolehtiminen ovat asioita, joihin voi itse vaikuttaa.
Myös tupakoinnin, kahvinjuonnin ja alkoholinkäytön vähentäminen voivat auttaa lieventämään ahdistusta. Moni on saanut apua rentoutusharjoituksista. Helpotusta voi löytyä myös luonnossa liikkumisesta, käsitöistä, kirjoittamisesta ja lukemisesta.
Jos ahdistusoireet jatkuvat pitkään, tuntuvat voimakkailta eivätkä omat keinot riitä, kannattaa ottaa yhteyttä ammattilaisiin. Alkuun pääset esimerkiksi terveysasemalta ja työterveyshuollosta.
3 Ole ystävällinen itsellesi
Myötätuntoisuus itseä kohtaan tarkoittaa hyväksyvää, ystävällistä ja lämminhenkistä suhtautumista itseen. Se on tietoista valintaa kohdata itsensä kannustavasti ja tehdä tekoja, jotka ovat itselle hyväksi, sanovat Mielenterveyden keskusliiton kouluttaja Merja Matilainen ja verkkokoulutussuunnittelija Päivi Tonteri.
Hyväksyvä suhtautuminen vahvistaa yhteyttä itseen ja auttaa tunnistamaan sitä, mikä on itselle tärkeää. Se auttaa myös tulemaan toimeen vaikeidenkin tunteiden kanssa. Keskeistä on pysähtyä ja kuunnella itseään, olla läsnä tässä hetkessä. Silloin on helpompi tunnistaa tunteitaan ja tarpeitaan.
Myötätunto auttaa elämäntapamuutoksissakin. Sen avulla voi hyväksyä myös ne päivät, jolloin kaikki ei suju kuten toivoisi, ja suunnata taas lempeästi ja päättäväisesti kohti tavoitettaan.
4 Anna luovuudelle tilaa
Uteliaisuus ja luovuus linkittyvät toisiinsa tiiviisti. Professori ja filosofi Juha T. Hakala kannustaa suhtautumaan niin ihmisiin kuin ilmiöihinkin ennakkoluulottomasti ja avoimesti, sillä luovuus kukoistaa kohtaamisissa ja uuden äärellä.
Oleellista on sekin, ettei täytä kaikkia tylsiä hetkiä vaikkapa älypuhelimen parissa. Hakala tosin muistuttaa, että puhelimesta voi myös löytää inspiraation lähteitä esimerkiksi selaamalla Instagramin tai Pinterestin kuvavirtoja ja ”kylpemällä luovissa aikaansaannoksissa”.
– Olisi kuitenkin hyvä olla tietoinen siitä, mitä puhelin sisältöineen tuo omaan elämään tai vie siitä, hän toteaa.
Liike on hyvä lääke moneen vaivaan, eikä luovuuden puute ole poikkeus. Lenkille ei välttämättä ole pakko lähteä – usein luovuus herää esimerkiksi pitkillä auto- tai junamatkoilla ikkunasta tuijotellen.
5 Katkaise kiireestä puhumisen kierre
Jos jankutat jatkuvasti kiireestä ja siitä, että kesken on tuhat asiaa, keskittymisestä voi tulla entistä vaikeampaa. Sen sijaan kannattaa vaihtaa asennetta.
Kun kerrot itsellesi, että aikaa kyllä riittää kaikkeen tärkeään ja että on itse asiassa kiva mennä loman jälkeen töihin, sama asia voi muuttua stressaavasta vain mukavan haastavaksi.
– Sillä, miten uskomme jonkin asian vaikuttavan meihin, on ihan valtava merkitys kaikkeen, aineenvaihdunnasta ja fyysisestä kunnosta lähtien, työpsykologi Johanna Vilmi huomauttaa.
6 Päästä irti murehtimisen kierteestä
Tunnista ajoissa merkit, jotka ilmaisevat kierteen alkamista. Niitä voivat olla esimerkiksi negatiivisten ajatusten toistuminen tai fyysiset oireet, kuten jännittyneisyys tai levottomuus.
Hyväksy se, että huoli on osa elämää ja voi ilmetä ajoittain. Älä tuomitse tunteistasi, vaan hyväksy ne sellaisina kuin ne ovat. Tämä auttaa irrottautumaan tunteiden voimasta ja vähentämään niiden valtaa itseen.
Kyseenalaista huoliajatuksesi ja haasta niiden totuudenmukaisuus. Pohdi, onko sinulla todisteita ajatustesi tueksi vai perustuvatko ne pelkoihin ja spekulaatioihin. Vaihda negatiiviset ajatukset realistisempiin ja tasapainoisempiin näkökulmiin.
Kokeile rentoutumisharjoituksia, kuten syvähengitystä, meditaatiota tai kehon rentouttamista. Harjoitusten avulla voit rauhoittaa mielesi, vähentää stressiä ja päästä eroon murehtimisen kierteestä.
Aseta itsellesi jokin aika päivästä, jolloin voit käydä läpi huoliasi ja pelkojasi. Rajaa se esimerkiksi 15–30 minuuttiin. Ajan mentyä päätä aktiivisesti lopettaa murehtiminen ja siirtyä eteenpäin muihin toimintoihin.
+ Etsi tukea ja keskustele. Jos huoliajatukset jatkuvat ja tuntuvat ylitsepääsemättömiltä, harkitse ammattiavun puoleen kääntymistä.
Vinkit murehtimisen kierteen katkaisemiseksi antoi psykoterapeutti, erikoispsykologi Jan Stenberg.
Juttu on lyhennetty versio Tunne & Mieli -lehden numerossa 1/2024 ilmestyneestä jutusta. Haluatko lukea lisää? Lehti löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi tilata kotiin. Saat tilatessasi käyttöösi koko sähköisen lehtiarkistomme vuodesta 2016 alkaen ja pääset lukemaan heti myös tämän artikkelin kokonaan.
